Kysy museolta! Helsingin kaupunginmuseo vastaa kysymyksiisi Helsingin historiasta sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaamme kysymyksiin kahden viikon aikana. Kesällä tulleisiin kysymyksiin vastaamme viimeistään elokuussa. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.WC:t Helsingissä
Mihin ja milloin rakennettiin Suomen ensimmäinen vesikäymälä? Tästä liikkuu monta eri tietoa: Lapinlahden mielisairaalaan vuonna 1841, hotelli Seurahuoneeseen vuonna 1862 vai Suomen pankkiin vuonna 1883?
arkkitehti Mikko Lindqvist vastaa:
Hei,
kysymys vesiklosettien historiasta vie meidät varmasti vuosisatojen taakse. Roomalaiset käymälät toimivat tällä periaatteella. Keskiaikaisissa linnoissamme käytettiin myös vessatarpeisiin hyväksi vieressä virtaavaa vettä. Toilettiulokkeita löytyy mm. Turun ja Olavinlinnasta. Kasvavassa suurkaupunkiympäirstössä käymälät muodostuivat tärkeäksi kysymykseksi, johon liittyi kaksi näkökulmaa. Käymäläjätteet heikensivät ratkaisevasti terveysolosuhteita, toisaalta sitä pidettiin hyvin tarpeellisena ympäröivän maakunnan peltojen lannoitukseen.
Helsingin vesi- ja viemärilaitos perustettiin 1878, jolloin vettä otettiin Vantaanjoesta ja viemärit laskivat kaupunginlahtiin ja rannoille. Ensimmäinen puhdistuslaitos perustettiin Mäntymäelle vuonna 1910. Viemärit saastuttivat kaupungin rantoja tehden niistä käyttökelvottomia, minkä johdosta kaupungin maistraatti suorastaan kielsi vesiklosettien rakentamisen. Vasta rakennusjärjestys 1895 salli vesiklosettien rakentamisen, sikäli kun niihin toteutettiin saostuskaivoja. Maistraatti vaati vesiklosettien sulkemista useista kaupunkitaloista pitkin 1880-lukua. Eli käymäläjäte pyrittiin hyödyntämään lannoitteena, ja tätä varten luotiin keräysjärjestelmä erilaisine kompostointimalleineen.
Lopullisesti hygienianäkökulmat syrjäyttivät lannoitetalousnäkökulman 1900-luvun alussa, jolloin vesiklosetit yleistyivät nopeasti kaupungissa, ja jätteitä ryhdyttiin puhdistamaan eri menetelmin. Vuonna 1902 Helsingissä oli vesiklosetteja vain 13 talossa (samaan aikaan mm. Tukholmassa vain 29 asunnossa), mutta jo vuonna 1910 asemakaava-alueella 32% taloissa oli wc.
Wc oli siis tekninen uudistus, jonka käyttöönotto liittyi kunnalliselämän kehitykseen, sekä taloudellisten että hygienisten arvojen tasapainotellessa. Pohjoismaalaisilla ja saksalaisilla yhteyksillä oli merkittävä rooli kehityksen arvioinnissa. Arvovalinnat johtivat wc:n käyttöönottoon, ei yksinomaan teknisen innovaation kehittyminen. Tiedot löytyvät teoksesta Hietala, Marjatta, Tietoa, taitoa asiantuntemusta. Helsinki eurooppalaisessa kehityksessä 1875-1917 osa 1: Innovaatioiden ja kansainvälistymisen vuosikymmenet (Helsingin kaupungin tietokeskus 1992:5:1). Tätä on hyvä suositella alan historiaan perehtymiseen, toivottavasti vastauksesta on apua alkuun.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Kommentit (3)
Anonyymi kommentoi:
Anonyymi kommentoi:
Anonyymi kommentoi: