Olavinlinna on rakennettu Ruotsin valtakunnan itäisen rajan turvaksi itäistä uhkaa vastaan. Puolustuslinnana Olavinlinnassa ei ole hallitsijoiden asumiseen liittyviä juhlallisia tiloja, lukuun ottamatta Kuninkaansalia, joka toimi linnanpäällikön eli voudin vastaanotto- ja juhlatilana. Salin sisustus on luultavasti kuitenkin ollut hyvin niukka - yksi pitkähkö pöytä ja sen yhdellä puolella istuimia sekä kahta seinää kiertävä kiinteä seinäpenkki. Katossa voi otaksua roikkuneen jonkinlaisia, ehkä takoraudasta valmistettuja, valaisimia kynttilöineen, koska kattokoukut ovat jääneet jäljelle meidän päiviin saakka.

Yleisesti ottaen Olavinlinnan sisustuksista tiedetään hyvin vähän ja tähän päivään saakka linnan alkuvuosisadoilta ei ole säilynyt muita sisustuksellisia elementtejä, kuin kiinteitä kivisiä rakenteita, kuten seinä- tai ikkunapenkkejä. Tieto on myös hyvin hajanaista. Tietysti voidaan olettaa, että linnanpäällikön ensimmäisissä asuin tiloissa päälinnan pohjoisessa siivessä on ollut hyvin samankaltainen sisustus, kuin muissakin sen ajan saman tasoisissa rakennuksissa. Kyseisistä linnanpäällikön asuin tiloista ei kuitenkaan ole jäänyt mitään jäljelle pohjoissiiven myöhempien muutosten jälkeen. Toki tulee muistaa, että vielä 1500-luvun alkupuoliskolla irralliset esineet olivat interiööreissä hyvin harvinaisia. Istuimina käytettiin kiinteitä ikkunapenkkejä tai arkkuja. Vähitellen koristeluun alettiin käyttää erilaisia tekstiilejä. 1500-luvun tilikirjoihin perustuen tiedetään, että Olavinlinnassa kudottiin seinävaatteita, penkkiryijyjä, ryijyjä, lakanoita sekä yksivärisiä ja kirjavia pöytäliinoja. Näitä tekstiilejä on luultavasti ollut käytössä Kuninkaansalissa ja linnanpäällikön asuinhuoneissa. Laadukkaita ryijyjä tiedetään viedyn myös hovin käyttöön Tukholmaan. Asuinhuoneiden ikkunat on peitetty joko lasi-ikkunoin tai eläinten nahoilla eli pergamentilla, joka kiinnitettiin ikkuna-aukkojen rauta- tai lyijypuitteisiin. Ikkunalasi oli arvokasta, joten niitä oli aluksi vain tärkeimpien tilojen ikkuna-aukoissa.

1600-luvulle tultaessa varakkaampien talouksien kalustus runsastui. Olavinlinnassa linnanvoudille rakennettiin pääportin yhteyteen uusi asunto, mutta muutosten ja tulipalojen vuoksi tilasta ei ole mitään jäljellä ja tieto sisustuksista olematonta. Myöhemmistä samalle paikalle rakennetuista linnan komendantin asuin tilojen sisustuksista 1700-1800-luvuilta ei myöskään ole mitään tietoa.

Seinäpaneloinneista ei ole mitään todisteita, vaikka 1910-luvun restauroinnissa Kuninkaansaliin ja Linnantupaan sellaiset palautettiinkin sen ajan restaurointiajatusten mukaisesti. Nämä 1910-luvun paneloinnit poistettiin 1960-70-luvun restauroinnissa.

Yksi hyvä perusteos Olavinlinnan historiaan on Helge Pohjolan-Pirhosen teos Olavinlinnan historialliset vaiheet vuodelta 1973. Se on mahdollisesti lainattavissa monesta kirjastosta.