Kysy museolta! Suomen maatalousmuseo Sarka vastaa kysymyksiisi maatalouden historiasta ja välineistä sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman, vastaamme kysymykseesi sähköpostilla muutaman viikon kuluessa. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Mistä saan tietoa sukuni tilan historiasta?
Sain käsiini varsin ansiokkaan historiikin: "Martikkala-Väisälänmäki Kyläkirja", jonka on toimittanut Leo Puurunen. Kirjan kautta löysin linkin Suomen Maatilat 1931-33, jossa oli esitetty isoisäni, Taavetti Savolaisen hallinnoima Savolan tila, missä asuin nuoruuteni 1955-69. Erityisesti kiinnosti maininta, että sukuni on ollut tilalla 120 vuotta, eli 1800-luvun alusta. Nyt toivon, että voisitte antaa minulle vinkkejä, kuinka saada tietoa maatilan historiasta ennen isoisääni? Kysymyksessä ei ole perinteinen sukututkimus, vaan enemmän minua kiinnostaa paikan/tilan menneisyys.
Museonjohtaja Teppo Vihola vastaa:
Kysyitte Savola ja Pellonpää -nimisten tilojen historiasta ajalta ennen 1810-lukua.
Tilanne on aika haastava. Omistajanvaihdos tapahtui Suomen sodan jälkeen ja sitä aikaisemmalta ajalta on tietoa maatiloista hyvin niukalti. Isojako tapahtui Pörsänmäessä vuonna 1794 ja isojakoasiakirjat kertovat melkoisesti tilasta. Jaon pohjana on kylän kartta, jossa on merkittynä kaikki kylän maat ja maiden lohkot. Lohkojen nautinta on myös lueteltu taloittain. Kartan lisäksi jakoa edeltävästä tilanteesta on olemassa laaja ja yksityiskohtainen asiakirja. Nämä löytyvät mahdollisesti jossakin muodossaan läänin maanmittauskonttorin arkistosta ja ainakin Maanmittausarkistosta Jyväskylästä, josta ne on tilattavissa myös digitoituina.
Ennen isojakoa kaikki maa oli kylien yhteistä, mutta Pohjois-Savon yksittäistilojen alueella pellot lienevät kuitenkin olleet talojen omia. Metsät olivat kylän yhteisiä, ja ne jaettiin taloille vasta isojaossa.
Tilan historiaa pystyy seuraamaan rippikirjoista, joiden avulla voidaan laatia isäntä- ja asukasluettelot tilalta. Ennen rippikirjojen aikaa kysymykseen tulevat läänintilit ja sitä vanhemmalta ajalta voudintilit. Kovin yksityiskohtaista tietoa on kuitenkin näistä turha etsiä.
Tuomiokirjasarjat antavat tuurilla tietoa erilaisten rikos- ja riita-asiain yhdessä ja perukirja-aineistoa on hyvällä tuurilla sekä tuomiokunnan että kirkonarkistossa. Isojaon ajalta on olemassa Ylä-Savon pitäjänkartta, josta saa yleiskuvan alueen asutuksesta. Tässä linkki Kansallisarkiston digiarkiston asianomaiseen karttaan.
Vanhemmat tilikirjasarjat voi kiertää asutuksen yleisluettelon avulla, mikäli se on tältä alueelta tehty. Hopeaveroluettelosta 1500-luvulta on julkaistu painettu lähdejulkaisu alueelta.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
30.8.2024Mikä kirves?
Hei. Onkohan kuvan kirves minkä ikäinen ja kenen valmistama? Vai mahdollisesti "kyläsepän" tekemä?
Kommentit (1)
Kaisa Kyläkoski kommentoi:
Tilahistorian aineistoihin hyvä opas on Matti J. Kankaanpään Oman talon historia (1995).