Hei! 

Kiitos tiedustelusta. Näkymä on kieltämättä mielenkiintoinen. Valokuva löytyy Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista, mutta sen yhteydessä ei ole säilynyt paljoa informaatiota kuvan esittämistä taloista. Säilynyt tieto on mukana Helsinkikuvia.fi –palvelun tietueessa. Jotain voidaan sanoa kuitenkin tekemällä havaintoja kuvasta, vertaamalla sitä muuhun kuva-aineistoon kaupunginmuseon valokuvatietokannasta ja tietokantapalvelu FINNAsta löytyvään kuva-aineistoon sekä tekemällä muuten tiedonhakuja.

Puheena oleva valokuva on otettu Eläintarhanlahden perukoilta ja siis Eläintarhantien alkupäästä. Taivaanrannassa näkyy Kansallismuseon torni, ja vasemmalla näkyvät laituriin kytketyt veneet, jotka kuuluvat lahden pohjukan venesatamaan. Kysymyksessä viitattiin vuosien 1932 ja 1943 ilmakuviin, joista ensimainitussa myös venesatama näkyy.

Kun valokuvaa vertaa vuoden 1932 ilmakuvaan voidaan lisäksi todeta, että tiettyjä eroavaisuuksia löytyy siinä, mitä vedessä olevista taloista voidaan sanoa.  Valokuvassa näkyy varmuudella vain kaksi majaa, kun ilmakuvassa niitä on kolme. Vasemmanpuoleisen majan takaa pilkottaa kuitenkin laiturimainen rakenne, jonka kupeessa näyttäisi olevan vene. Tämä viittaisi siihen, että jotain noiden kahden valokuvassa näkyvän majan välissä voisi olla. Toiseksi huomio kiinnittyy siihen, että vasemmanpuoleisen majan rakenne on erilainen kuin ilmakuvassa: näyttäisi siltä, että vuoteen 1932 mennessä tuo maja on saanut laajennuksen. Tämä on todennäköisesti ollut perustelu valokuvan ajoittamiselle 1920-luvulle. 

Kaupunginmuseon tietokannan muiden valokuvien perusteella voidaan todeta, että majat ovat olleet Eläintarhanlahdessa todennäköisesti aikaisintaan 1910-luvun jälkipuoliskolla. FINNAn tietokannasta löytyvän Työväen Arkiston kokoelmiin kuuluvasta valokuvasta voi tunnistaa oikeanpuoleisen majan. Se on otettu talvella 1935-1936. Kuvan tietojen mukaan sitä kutsuttiin Melakarin majaksi ja että se odotti siirtoaan vesitse Naurissaareen, mikä olisi tapahtunut sulan veden aikaan 1936. 

Työväen Arkiston valokuvaan liittyen majasta kerrotaan myös, että se olisi alun perin kuulunut Helsingin Luistelijat ry:lle. Yhdistys aloitti toimintansa meren jäällä, mutta Kaisaniemen edustalla. Jos maja on sille kuulunut, se lienee siirretty vesiteitse Kaisaniemestä Eläintarhanlahdelle. Vertailtavista aineistoista saatavat tiedot ovat tässä kohtaa hieman epäyhtenevät, joten niiden perusteella ei täyteen varmuuteen päästä.  

Jos maja kuitenkin on alkujaan kuulunut Helsingin Luistelijoille, se voisi tarjota mahdollisen selityksen ainakin majan talvikäytölle Eläintarhanlahdella, sielläkin nimittäin luisteltiin. Pukukoppikäyttöön alun perinkin suunniteltu rakennus olisi hyvin voinut ollut samanlaisessa käytössä Eläintarhanlahdellakin. Toisesta valokuvassa näkyvästä majasta ei ole vastaavaa sen alkuperästä kertovaa tietoa. Kuitenkin valokuvaa katsoessa kiinnittää huomiota se, että majojen rakenne on melko lailla toisiaan muistuttava. Siten voisi ajatella, että ne olisivat mahdollisesti olleet samanlaisessa käytössä. 

Ilmakuvassa erottuva kolmas maja sijaitsee kahden valokuvassa näkyvän majan välissä. Se näyttää olevan ainakin kattorakenteeltaan ja muodoltaan kahdesta muusta poikkeava. Sijoittelun perusteella se on selvästi samaa kokonaisuutta kahden muun majan kanssa. Jos lahdella olevat rakennukset liittyvät luisteluun, sen käyttötarkoitukseksi voisi olla kaksi mahdollisuutta. Se on saattanut toimia pukukoppina kuten kaksi muutakin majaa, mutta sen erilainen muoto antaisi mahdollisuuden toiseenkin tulkintaan.  Tämä tulkinta perustuu ajatukselle, että majat liittyisivät luistelutoimintaan. Viime vuosisadan alkuvuosikymmenillä luisteluratojen yhteyteen saatettiin rakentaa kahvilapaviljonki, jollainen oli myös Kaisaniemessä Helsingin Luistelijoiden ylläpitämällä luisteluradalla. Käytettävissä olleen tiedon perusteella on kuitenkin mahdotonta sanoa varmasti mitään kolmannesta majasta.