Kysy museolta! Helsingin kaupunginmuseo vastaa kysymyksiisi Helsingin historiasta sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaamme kysymyksiin kahden viikon aikana. Kesällä tulleisiin kysymyksiin vastaamme viimeistään elokuussa. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Kenia Oy:n kahvipurkki
Mistähän johtuu, että kaikki netissä esitellyt (ja melkein kaikki kirpputoreilla myytävätkin) Asessorin Sekoitus -kahvipurkit ovat ruskeakultaisia…. Kuitenkin olen itse löytänyt kirpputoreilta mm. kokonaan kullanvärisiä ja niissäkin kullan eri sävyjä sekä ”ruusukullan” värisiä purkkeja, joissa kuviot kauriineen kaikkineen ovat kermanvalkoiset, samoin purkin reuna. Ovatkohan nämä värivariaatiot kuinka harvinaisia? Ainakin tosiaan niitä ruskea-kultaisia löytäisi pilvin pimein, mutta näitä muita tulee ahkeralle kirppiskiertelijällekin vastaan vain jokunen muutaman vuoden välein.
tutkija Tommi Uutela vastaa:
Kysyjä tarkoittanee tätä kahdeksankulmaista antilooppi-kuva-aiheista Kenia Oy:n kahvipakkausta: https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000evq Ko. purkki on askarruttanut aiemminkin: https://www.kysymuseolta.fi/helsinginkaupunginmuseo/#!id=766
Helsingin kaupunginmuseolla ei ole erityistä näkemystä ko. kahvipakkauksen tai sen värivarianttien (mm. mainittu kulta-valkea) mahdollisesta harvinaisuudesta/yleisyydestä. Todettakoon kuitenkin, että samaista Kenia Oy:n käyttämää kahdeksankulmaista peltipurkkia esiintyy myös kuparinvärisenä ja kukka-aiheisella koristelulla sekä orientaalishenkisellä ihmishahmoja sisältävällä kuvituksella. Tiettävästi Kenia Oy käytti myös perinteisempää nelikulmaista peltipurkkia tuotteillensa.
Oman henkilökohtaisen kokemukseni valossa mikään näistä mainituista ei ole erityinen harvinaisuus vaan niihin törmää taajaan niin kirpputoreilla kuin erilaisilla netin myyntipalstoilla.
Purkin valmistajasta museolla ei liioin ole tietoa, niissä ei ole valmistajan leimoja tai stansseja. Harmillisesti myös museon tiedot Kenia Oy:stä ovat myös verrattain vähäiset. Kyseessä on helsinkiläinen kaiketi pienpaahtimoksi nykytermein miellettävissä oleva toimija, jonka toiminta-aika ajoittunee 1970-luvulle. Kenia Oy toimi Osakeyhtiö Silfverberg ja Weikselin yhdistetyt hattutehtaat tehdaskiinteistössä osoitteessa Vilhovuorenkatu 11. Rakennuksessa toimi valmistumisestaan v. 1938 lähtien useita muita yrityksiä vuokralla, mm. useampia kahvipaahtimoita ja pakkaajia: Hag Kahvi oy, Kenia Oy, Mokka Paahtimo Oy ja Välikangas kahvi oy.
Suomessa kahvi ostettiin raakapapuina ja se paahdettiin sekä jauhettiin kotona 1800-luvun lopulle asti, vasta vuonna 1926 paahdetun kahvin menekki ylitti raakakahvin myynnin Suomessa. 1900-luvun alussa useat pienpaahtimot aloittivat toimintaansa ja paahtimoiden määrä kasvoi erityisesti 1920- ja 1930-lukujen taitteessa. Helsingin ensimmäinen kahvipaahtimo oli C.F. Blombergin vuonna 1883 perustama ja Gustav Pauligin teollinen paahtimo aloitti puolestaan Katajanokalla vuonna 1904. 1960-luvulla vähittäiskaupan keskusliikkeet alkoivat keskittää kauppiaiden ja myymälöiden myyntiä omiin kahvimerkkeihinsä. Täten monien itsenäisten paahtimoiden toimintamahdollisuudet loppuivat, suurkuluttajamyyntiin keskittyneet pienpaahtimot säilyivät 1970- luvulle asti.
Pienpaahtimoiden uuden tulemisen aikaa onkin leimallisesti ollut 2010-luku, kun käsityö, lähituotanto ja pientekijyys ovat nousseet trendeiksi.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Kommentit (1)
Anonyymi kommentoi: