Puhtaanapitolaitos hoiti poiskuljetusta sekä omana työnä, että urakoina. Huussijäte poiskuljetettiin siinä missä muukin. Taloyhtiöillä oli määräyksenmukaisia betonilla vuorattuja makkikuoppia tai muita säilitysastioita, jotka tyhjennettiin lapioilla. Jos 1960-luvulla oli vielä järjestelmään liittymättömiä kiinteistöjä, niin niistä en näiden selvitysten perusteella valitettavasti osaa sanoa sen enempää.
 
Jätteisiin alkoi ilmestyä muuta kuin maatuvaa 1800-luvun lopulla, ja jo 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä oli ihmislannan seassa niin paljon lasia, kangasta ja metallia, että sen menekki lannoitteena laski dramaattisesti. Makkiastioiden tyhjennyspaikka oli Kyläsaaressa 1960-l alkupuolelle asti. Makkilannan myynti loppui 1962 kysynnän loputtua. Lisää lannoitteen laadun kehittymisestä esimerkiksi:
Henry Nygård – Kuopasta kiertotalouteen
 
Jätehuollon käytäntöjä voi jäljittää vaikkapa kaupungin kunnalliskertomuksista. Tähän valitsin esimerkinomaisesti kunnalliskertomuksen vuodelta 1964 (s. 326–327):
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02.pdf
 
"Jätteiden kuljetusta ja käsittelyä varten kaupunki on jaettu alueellisesti neljään piiriin, minkä lisäksi tehtävänmukaisen jaon perusteella muodostettu viides piiri huolehtii käymälälannan kuljetuksesta sekä hajoitus- ja sadevesikaivojen tyhjennyksestä ja kuudes vastaavin perustein muodostettu piiri tuhkan kuljetuksesta koko kaupungin alueella. Käymälöiden hoito on myös omana piirinään. Maksuttomien käymälöiden puhtaanapidon tekee käymäläpiiri ja erityistä siivousautoa käyttäen puhdistaa eniten käytetyt vedenheittosuojat jopa kahdeksan kertaa vuorokaudessa.
 
Kiinteistöpuhtaanapidon eri toimintamuotojen johdossa ovat käyttöinsinööri, ylikonemestari, vuorokonemestarit sekä työnjohtajat apulaistyönjohtajineen. Piirien työnjohto on keskitetty Hämeentiellä sijaitsevaan työnjohtokeskukseen, jonka yhteydessä on myös autotallit pääosalle kiinteistöpuhtaanapitoautoja. Tilausliikenne hoidetaan lähes kokonaan kaksivuorotyönä.
 
Jätteiden kaatopaikka oli osaston toimesta järjestetty Iso-Huopalahteen. Siellä noudatettiin ensimmäistä kertaa täydellisesti valvotun kaatopaikan työmenetelmiä. Työ on kokonaan koneellistettu, laahauskaivukoneen ja puskutraktorin ollessa päätyö välineenä. Jätteet on päivittäin peitetty ja syntynyt niitty on välittömästi kalkittu ja kylvetty nurmeksi. Vähäinen osa jätteistä kuljetettiin katurakennusosaston hoidossa olevaan Talin kompostoimislaitokseen. Kyläsaaren jätteenpolttolaitos oli toiminnassa kolmannen täyden toimintavuotensa ja pystyi polttamaan noin puolet hävitettävästä polttokelpoisesta jätemäärästä...
 
... Kiinteistöjätteiden ja käymälälannan kuljetuksessa oli 70 osaston omaa ja vakinaisemmin 14 yksityisautoa. Vuoden aikana hankittiin lisää uusityyppisiä jätteenkuljetusautoja, joissa astiantyhjennys on koneellistettu. Käymälälannan kuljetukseen hankittiin toinen umpiauto. Kiinteistöpuhtaanapitoa oli suorittamassa keskimäärin 240 työntekijää. Puhtaanapidettävien kiinteistöjen ja kaupungin yleisten mukavuuslaitosten lukumäärät olivat seuraavat:
 
Kaupungin omistamia kiinteistöjä:
— kertatilauksella 570
— rakennustyömaita 101
Muiden kuin kaupungin omistamia kiinteistöjä:
— kertatilauksella 7 467
— rakennustyömaita 219
Kaupungin yleisiä käymälöitä 26
Kaupungin yleisiä vedenheittopaikkoja 26
Hajoituskaivojen tyhjennys suoritettiin 2 707 talossa
Sadevesikaivoja tyhjennettiin 597 kaivoa
Makkiastioiden tyhjennys suoritettiin 1 627 talossa