Kysy museolta! Suomen kansallismuseo vastaa vain esineelliseen kulttuuriin ja museon omiin esinekokoelmiin liittyviin kysymyksiin. HUOM! Designesineisiin mm. lasitavaroihin, Arabian astioihin, valaisimiin ja kalusteisiin liittyviin kysymyksiin emme pysty vastaamaan. Niiden osalta pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan näiden alojen erikoismuseoihin. Avoinnapitoon, pääsylippuihin, kulkuyhteyksiin ja opastuksiin löytyy nopeimmin vastaus tästä linkistä. Muinaisjäännöksistä voi ilmoittaa suoraan Museovirastolle.
Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettömänä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Huomioithan, että museot eivät koskaan anna esineistä hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivulta – katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.
Mikä soitin?
Mikähän tämä mahtaa oikein olla? Koitin parista soitinliikkeestä kysellä, vaan eipä ole vastausta kuulunut. Tämä tuli vastaan eräässä vanhassa talossa.
intendentti Jouni Kuurne, historian kokoelmat vastaa:
Soitin näyttäisi lähinnä olevan yksi pystypianon variantti, nk. ”kirahvipiano” (ruots. ”giraff”, ransk. ”à la giraffe”, tai saks. Giraffenflügel). Soitintyyppi kehitettiin Wienissä 1790-luvun lopussa ja kuten arvata saattaa, sen tarkoitus oli säästää lattiatilaa. Erityisen suosittu tämä soitintyyppi oli noin vuosien 1810–1850 välisenä aikana. Kuvasta on hyvin vaikea arvioida soittimenne ikää. Jotenkin kuitenkin arvioisin sen olevan tätä myöhäisempi, mikä tietysti herättää kysymyksen siitä, missä ja miksi tätä sinänsä harvinaista pianomallia olisi haluttu vielä valmistaa.
Nimensä pianotyyppi sai siitä, että flyygelin kielet ja runko on nostettu pystyasentoon ja ovat kirahvin kaulan mieleen tuoden toisessa reunassa korkeammalla kuin toisessa, minkä lisäksi tätä on yleensä vielä korostettu muotoilemalla pianon huippu pyöreäksi. Kirahviflyygelit olivat yleensä myös hyvin korkeita (yli 2 m).
Samana aikakautena 1700-luvun lopusta 1800-luvun alkupuolelle rakennettiin muitakin hieman erikoisen mallisia pianoja, esimerkiksi pyramidiflyygeleitä, joissa kuten nimikin kertoo, kielet ovat samalla tavalla pystyssä kuin kirahviflyygelissä, mutta symmetrisesti pyramidimaisesti sijoitettuina, tai lyyrapiano, jossa kielet ovat samaten symmetrisesti pystysuunnassa kookkaan lyyran mallisen (tai lyyra-aiheella koristellun) kotelon sisällä.
Joitakin ulkomaisia esimerkkejä kirahviflyygeleistä löytyy oheisten linkkien takaa:
http://www.historisches-museum.frankfurt.de/index.php?article_id=894&clang=0
http://www.mechanik-der-poesie-1.de/ik/fortepiano-bis-1800/aufrechte-instrumente.php
http://www.salzburgmuseum.at/index.php?id=1518
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
Koru Pietarista
Uusimmat kysymykset
Tunnistamaton raha
Ankka-rintakoru
kaulakoru
maalauksen signeeraus
kiviesine?
Kommentit (3)
Maria-Elisa Marjusaari/ Kansanmusiikki-instituutti ja Suomen Kansansoitinmuseo kommentoi:
Voisiko kyseessä olla Juhani Pohjanmiehen suunnittelema ja valmistama "kantelepiano"? Hän valmisti tämänkaltaisia soittimia 1930-luvulla ja toimi mm Kangasalan urkutehtaan suunnittelijana. Yksi hänen valmistamansa kantelepiano kuuluu Erkki Ala-Könnin soitinkokoelmaan ( kansanperinteen laitos, Tampereen yliopisto). Pohjanmiehen valmistaman kantelepianonon sisältä voi löytyä etiketti: "Osakeyhtiö Kantele, Jyväskylä" ja soittimen sarjanumero.
intendentti Jouni Kuurne, Kansallismuseo kommentoi:
Kantelepiano kuulostaa tässä tapauksessa hyvin uskottavalta, siihen voisi liittyä tuo kaikukopan pyöreä reikäkin. Tämä soitintyyppi oli minulle aikaisemmin tuntematon, mielenkiintoinen tieto!
Anne Mustonen kommentoi: