Raha on kuningatar Kristiinan aikana Säterissä vuonna 1640 lyöty äyri. Takasivun ristikkäiset nuolet viittaavat Taalainmaan vaakunaan, sillä Falunin kuparikaivos sijaitsi siellä. Kuparirahojen lyönti Ruotsissa alkoi 1620-luvulla. Yksi syy siihen oli, että Falunin kuparikaivos tuotti siihen aikaan erittäin paljon kuparia, toinen syy hopeapula, joka taas johtui suurista lunnaista, joita Ruotsi joutui maksamaan Tanskalle Knäredin rauhassa. Kuparirahojen arvon oli aluksi tarkoitus vastata niiden metalliarvoa, mutta tämä ei toteutunut. Vuonna 1633 niiden arvo laskettiin puoleen tarkoittaen sitä, että kuparirahalla maksettaessa summa oli kaksinkertainen verrattuna hopealla maksettuun summaan. Nämä uudet isommat äyrit, joita lyötiin vuodesta 1638 alkaen olivat kaksi kertaa isompia kuin aikaisemmin, eli tarkoituksena oli taas että ne vastaisivat hopeäyrejä. Tämäkään ei jäänyt pitkäaikaiseksi, vaan jo vuonna 1643 hopea- ja kuparirahan suhde oli 2 ½ : 1.