Hei,

Peltolöytöjen kohdalla on aina hieman hankala sanoa, voiko kyse olla levinneestä kätköstä tai yksittäisistä rahoista. Esimerkiksi viikinkaikaisten rahojen kohdalla katsotaan rahojen kuntoa, ajoitusta, levintää jne. Yleensä kätkössä olleet rahat ovat pitkään olleet yhdessä paikassa, usein jonkinlaisessa suojuksessa, ja ne ovat siksi paremmassa kunnossa kuin pitkään pellossa pyörineet löydöt. Asian varmistaminen vaatii kuitenkin aina arkeologisen tarkastuksen. Historiallisen ajan rahojen tapauksessa tilanne on vielä hankalampi, sillä niitä saattaa myös irtolöytöinä olla runsaasti saman pellon alueella, jos alueella on ollut asutusta. Rahat voivat olla peräisin tunkiojätteestä, mutta on tietenkin myös muita selityksiä, rahoja on esimerkiksi voitu levittää pellolle onnen tuojina.

Yleensä voidaan epäillä kätköä, jos pieneltä alueelta löytyy runsaasti samanaikaisia, suhteellisen hyvin säilyneitä rahoja. Viisi 1700-luvun rahaa 5 x 40 metriseltä alueelta ei vielä ole poikkeuksellisen iso rahamäärä, joten Rutalahden kylän löydöt on ainakin nyt toistaiseksi dokumentoitu irtolöytöinä.

Rahojen arvoa on myös hankala arvioida tarkasti, siihen vaikuttaa niin moni muuttuja. Hintaesimerkkien mukaan 1760-luvulla 10 äyrillä olisi voinut ostaa esimerkiksi yhden jäniksen, 30 kananmunaa, yhden kapan ohraa tai yhden kyynärän palttinaa. Kovin suuresta summasta ei siis ole kyse.