Kysy museolta! Suomen kansallismuseo vastaa vain esineelliseen kulttuuriin ja museon omiin esinekokoelmiin liittyviin kysymyksiin. HUOM! Designesineisiin mm. lasitavaroihin, Arabian astioihin, valaisimiin ja kalusteisiin liittyviin kysymyksiin emme pysty vastaamaan. Niiden osalta pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan näiden alojen erikoismuseoihin. Avoinnapitoon, pääsylippuihin, kulkuyhteyksiin ja opastuksiin löytyy nopeimmin vastaus tästä linkistä. Muinaisjäännöksistä voi ilmoittaa suoraan Museovirastolle.
Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettömänä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Huomioithan, että museot eivät koskaan anna esineistä hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivulta – katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.
Koru Pietarista
Hei. Löytyykö mitään tietoa äidiltäni perimästä korusta? Tarinan mukaan äitini olisi saanut korun Loviisassa 60-luvulla, mutta tarkempia tietoja asiasta ei ole.
Amanuenssi Satu Frondelius, historialliset kokoelmat vastaa:
Kiitos kysymyksestäsi ja kuvista. Tämä osoittautuikin erittäin mielenkiintoiseksi tapaukseksi, ja onnistuimme löytämään siitä paljon tietoja. Korun alkuperä on Venäjällä, mutta yli sadan vuoden takana ja peräti keisarillisen perheen läheisyydessä.
Korussa olevista leimoista sain kuvista selvää vain numerosta 56 ja sen perässä olevasta kuvioleimasta, mutta jo niistä saa tietoja irti. Numero 56 kertoo, että korun metalli on kultaa, ja tuo kuvioleima on Pietarin kaupunkileima. Koru on siis Pietarissa valmistettu. Mestarinleimaa, joka varmasti korusta löytyy, ei tässä tapauksessa tarvitsekaan tietää, koska koru on alkuperäisessä rasiassaan, jossa olevasta tekstistä tekijä selviää. Tekstissä lukee К. ГАНЪ, НЕВСК. ПРОСП NO 26, joka tarkoittaa ”C. Hahn, Nevski Prospekt no 26”. Carl Hahn (1836–1899) oli kultaseppä, jolla oli kulta- ja briljanttituotteita valmistava liike Pietarissa. Hän oli syntyjään itävaltalainen, muuttanut jossain kohtaa Venäjällä ja perustanut yrityksen vuonna 1873. Hahnin kuoleman jälkeen se siirtyi hänen pojalleen ja oli pystyssä vuoteen 1911. Hahn oli hovikultaseppä, eli siis sai valmistaa esineitä Venäjän hoville. Liike oli Pietarissa osoitteessa Nevski Prospekt 26.
Itse korussa olevat kuviot ja tekstit selvisivät myös lähes kokonaan. Korun toisella puolella vuorta ja laivaa kuvaavan aiheen ympärillä on teksti АБАСЪ ТУМАНЪ, joka tarkoittaa Abbas-Tumania tai Abastumania, joka on pieni kaupunki vuoristossa Georgiassa. Ilmasto on Abastumanissa miellyttävä, ja paikan teki 1800-luvulla tunnetuksi suuriruhtinas Georgi Aleksandrovitš Romanov, joka vetäytyi Abastumaniin omaan palatsiinsa hoitamaan terveyttään. Hänellä oli keuhkotauti. Tämä suuriruhtinas Georgi oli Aleksanteri III:n poika ja Nikolai II:n pikkuveli. Hän oli myös kruununperijä siihen asti kun Nikolai II sai pojan. Suuriruhtinas Georgi kuoli vain 28-vuotiaana 1899 Abastumanissa. Korun toisella puolella olevat ristissä olevat kruunatut kirjaimet (GA) ovat suuriruhtinas Georgin monogrammi. Koru liittyy siis jotenkin häneen.
Korun monogrammi-puolella on vielä yksi teksti: К. А. БОЙСМАНЪ, eli K.A. Boisman. Kyseessä on Suomessa, Uudellamaalla 1866 syntynyt kapteeni Camillo Boisman (Kamill Arsenjevitsch Boisman). Boisman komennettiin suuriruhtinas Georgin seurueeseen tämän matkalle Venäjän Välimeren laivaston mukana 1895, ja 1896 hänet nimitettiin suuriruhtinaan adjutantiksi. Hän oli siis suuriruhtinas Georgin adjutantti myös tämän oleskellessa Abastumanissa, aina suuriruhtinaan kuolemaan asti. Boisman itse kuoli Pietarissa 1913.
Koru siis liittyy suurella todennäköisyydellä Boismanin toimintaan suuriruhtinaan adjutanttina. Mahdollisesti suuriruhtinas on tilannut vastaavat korut muistoksi kaikille adjutanteilleen. Kuten aikaisemmin mainitsin, koru on siis kultaa, ja valkoiset osat ovat emalointia, joka oli suosittua 1800-luvun lopun Pietarissa valmistetuissa koruissa.
Mutta kuinka koru sitten Boismanin kuoleman jälkeen on päätynyt lopulta Loviisaan, jää yksityiskohdiltaan arvoitukseksi. En ole löytänyt tietoja että Camillo Boismanilla olisi ollut jälkeläisiä, mutta Loviisassa on kuitenkin asunut Venäjän vallankumouksen jälkeen von Boisman -niminen perhe, joten he ovat varmaankin olleet jotain kautta Camillo Boismanin sukulaisia, ja ilmeisesti heidän mukanaan tämä koru on päätynyt Loviisaan.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys