3.8.2020

Milloin puutavaralajimenetelmä tuli Suomessa vallitsevaksi puunkorjuutavaksi?

Mistä alkaen nykyinen hakkuiden tavaralajimenetelmä on ollut voimassa Suomessa?

Amanuenssi Marko Rikala vastaa:

Hei,

kiitos kysymyksestä. Metsänhakkuissa käytettävä puutavaralajimenetelmä, jossa puut kaadetaan, karsitaan ja katkotaan valmiiksi puutavaralajeiksi jo metsätyömaalla eli palstalla ja ajetaan sitten puutavaralajeittain tienvarsipinoihin, on ollut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa käytössä jo pitkään - onkin puhuttu pohjoismaisesta menetelmästä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa käytettiin puunkorjuun koneellistamisesta lähtien, ainakin 1950-luvulta, ns. runko- tai kokopuumenetelmää, jossa kaadetut puut kuljetetaan metsäpalstalta pois (menetelmän nimen mukaisesti) kokonaisina runkoina. Tätä varten pohjoisamerikkalaiset konevalmistajat kehittivät skiddereitä eli juontotraktoreita, joilla runkoja vinssattiin ja laahattiin hakkuupalstalta varastolle. Suomeen ensimmäinen tällainen juontokone tuli vuonna 1963, Ruotsiin pari vuotta aiemmin. 1960-luvulla runkomenetelmällä olikin Suomessa lievät suosion hetkensä, ja kotimainen Valmetkin toi markkinoille 1963 oman versionsa juontotraktorista. Tuolla vuosikymmenellä oli jo puutavaralajimenetelmä koko ajan suomalaisessa puunkorjuussa vallitsevana, vaikkakin runkomenetelmä ehti saada enimmillään miltei 10 %:n osuuden kaikesta puunkorjuusta.

Runkomenetelmästä kuitenkin luovuttiin, sillä sen ei koettu loppujen lopuksi oikein sopivan Suomen oloihin. Suomessa kasvavat puut kun olivat Pohjois-Amerikan jätteihin verrattuna pieniä, joten ne oli vaivattomampaa katkoa puutavaraksi jo metsässä. Lisäksi harvennushakkuilla kokorunkojen liikuttelu ja kuljetus vaurioitti jäävää puustoa ja myös varastopaikat tuppasivat olemaan ahtaita runkojen käsittelyyn. Suomen mutkaiset metsätietkin tekivät pitkien runkojen kuljettamisen tehtaisiin saakka hankalaksi. Rungon tukki- ja kuitupuuosat menivät lisäksi yleensä eri tehtaisiin - tukit sahalaitoksiin, kuitupuu sellutehtaisiin. Lopullisesti voidaan Suomessa ja Pohjoismaissa katsoa siirrytyn puutavaralajimenetelmään 1960-luvun lopussa, 1970-luvun alussa. Tuolloin (talvella 1969) esim. Ruotsissa puunkorjuussa oli käytössä enää 600 juontotraktoria, mutta jo yli 5 000 kuormaakantavaa metsätraktoria, jotka olivat omiaan puutavaralajimenetelmään. Suomessa asiassa tultiin heti perässä. Täysin tarkkaa tavaralajimenetelmän voiton kannalta "ratkaisevaa" vuotta näiden kahden puunkorjuumenetelmän välisessä kilvassa ei liene mahdollista sanoa. Puutavaralajimenetelmä oli kuitenkin Suomessa siis koko ajan niskan päällä. Sinällään tiettyä lakia tai säädöstä, joka olisi säätänyt, että tästä lähtien puuta korjataan Suomessa vain tavaralajimenetelmällä, ei annettu. Sen sijaan käytännön kokemukset puunkorjuussa sekä logistiset realiteetit ja toisaalta niihin vastaava metsäkoneiden ja korjuuketjujen kehitys olivat ratkaisevia.

Lähde: Pakkanen, Esko & Leikola, Matti 2010. Metsää, puuta ja kovaa työtä. Suomen metsien käytön historiaa, 1. nide. Helsinki: Metsäkustannus.

Kuva: Lusto / Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia