Hirvaan metsänvartijakoulun toiminta alkoi Rovaniemen metsänvartijakoulun nimellä 1.11.1905, metsähallituksen alaisuudessa. Edellisenä vuonna (1904) keisari Nikolai II oli antanut sen perustamisesta armollisen asetuksen. Koulun ohjesäännön mukaan opinahjon tehtävänä oli ”valmistaa nuoria miehiä metsätyönjohtajiksi ja metsänvartijoiksi”. Käytännössä oppilaat työllistyivät valmistumisensa jälkeen metsätyönjohtajiksi. Näiden pätevyysvaatimuksena 1900-luvun alkupuolella oli 2-vuotisen metsänvartijakoulun suorittaminen sekä hyvä perehtyneisyys metsänhoitoon.

Alkuaikoina Hirvaalla aloitti vuosittain 15 oppilasta, iältään 18–30-vuotiaita. He saivat kouluaikanaan maksuttoman opetuksen lisäksi myös koulun puolesta asuntolapaikan, liinavaatteet ja piirustusvälineet sekä markan päivässä ruokarahaksi. Vaateavustustakin tuli yhteensä 30 markkaa. Opettajia ja muuta vakihenkilöstöä koulussa oli alkuaikoina vaihdellen 10 ja 15 välillä.

Koulun opetusohjelmaan 1900-luvun alussa kuului seuraavia aineita: metsätalous, metsäteknologia, lainoppi, lasku- ja mittausoppi, metsänarvioinnin alkeet ja kirjanpito. Lisäksi perehdyttiin kasvi- ja eläintieteeseen, metsästys- ja riista-asioihin, maanmittaukseen, ainekirjoitukseen, piirustukseen – ja siinä ensisijaisesti karttojen laatimiseen – sekä (puu)käsitöihin. Piirustukseen käytettiin eniten opetustunteja yksittäisten aineiden osalta (juuri kartoituksen tärkeys oli tässä taustalla), toiseksi eniten metsätalouteen.

Lukuvuosi alkoi Hirvaan alkuaikoina aina marraskuun alussa ja kesti tasan vuoden. Koulupäivät olivat pitkiä: usein käytännössä aamukuudesta iltakuuteen. Pari tuntia varhain aamulla oli teoriapainotteista luokkaopetusta, samoin parisen tuntia iltapäivällä, ja muu osa koulupäivästä koostui käytännön harjoitustöistä, joita siis mahtui päivään enemmän kuin ”pänttäystä” tuntimääräisesti laskettuna. Välissä tarjoutui sentään 1½ tuntia levolle ja ruokailuille. Illalla oli vielä puolisentoista tuntia läksyjen tekoaikaa. Yhteensä siis koulupäivä venyi arkisin lähes 13 ja puoleen tuntiin. Lauantaisin päivä päättyi sentään jo klo 15.

Käytännön metsätyöharjoituksia tehtiin koulun hallitsemassa hoitoalueessa (perustettu 1910), joka oli osa metsähallituksen Perä-Pohjolan piirikunnan valtionmetsien hoitoalueverkostoa. Hirvaan koulun alkuvuodet, ennen tätä erottamista omaksi yksikökseen, koulutila kuului Muurolan hoitoalueeseen. Keväisin oppilaat harjoittivat harjoitushoitoalueessaan metsänviljelyä, talvisin hakkuuta ja puunajoa. Työpäiviä käytettiin 1900-luvun alkuaikoina ylipäätään käytännön harjoitustöistä kuitenkin eniten käsitöihin, rakennustöihin ja halonhakkuuseen. Koululla oli myös oma taimitarha, jossa harjoiteltiin siihen kuuluvia työtehtäviä.

Opiskelun arjesta ja vapaa-aikapuolesta voi vielä mainita, että koulun ruokahuolto hoitui alkuaikoina (ja aina 1960-luvulle asti) lähiseudun maataloista, joista saatiin perunaa, lihaa ja voita. Joskus lihakarjaa ostettiin ”elävänä”, jolloin koulun oppilaat hoitivat teurastuksen. Lohta ostettiin etenkin ennen voimalaitosrakentamista lähiseudun joilta. Oppilaiden tuli perustaa oma ruokakunta, mutta koulu oli myös palkannut taloudenhoitajattaren tätä osa-aluetta hoitamaan. Vesihuollosta pitivät huolen kurssien ”päivystäjät”, jotka kantoivat veden kaivosta. Harrastustoimintana oppilailla olivat mm. hiihtokilpailut ja sauvontakisat joella keskenään ja paikallisen väestön kanssa kilvoitellen. Jo koulun ensimmäiset oppilaat perustivat urheiluseurakseen Toveriseura Katajan 1905. Lajeina siinä olivat ammunta, hiihto, paini, pesäpallo, voimistelu ja yleisurheilu. Myöhemmin urheiltiin Hirvaan Sisun väreissä. Muuta vapaa-ajan toimintaa Hirvaalla olivat näytelmä- ja musiikkiharrastukset. Vuonna 1913 oppilaat perustivat kuorokseen ”Lauluköörin”. Luonnollisesti järjestettiin myös tansseja ja iltamia.

Lähteet:

Issakainen, Katri. Hirvas. Kylän elämää ja historiaa. Rovaniemen maalaiskunnan kulttuuritoimi, 1997.

Lassila, Juhani. Lapin metsäopetus 100 vuotta. Rovaniemen ammattikorkeakoulu, 2006.

Valokuva esittää Rovaniemen metsäkoulun oppilaita ja henkilökuntaa kahvittelemassa joskus 1910–1920-luvulla. Lusto/Johanna Keräsen kokoelma/valokuvaaja mahdollisesti Anselm Aarnio.