Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Postin henkilöllisyyskortti
Maailmanpostiliitto on myöntänyt 23.04 1943 Postin henkilökortin nro 56 isälleni Onko ko kortti silloin ollut virallinen henkilöllisyystodistus ?
Soile Siltala vastaa:
Kyseinen henkilöllisyyskortti on tarkoitettu asiointiin postin kanssa, muuhun tunnistautumiseen se ei ole riittänyt. Sen on myöntänyt posti henkilön omasta pyynnöstä. Maailman Postiliitto, UPU, on postisopimuksissa määritellyt lomakkeen, jolle kortti on valmistettu. Oheisissa kuvissa mallilomake Suomea varten.
Esim. Madridin postikongressissa 1920 pääsopimuksen 9 artiklassa sanotaan henkilöllisyyskortista näin: "Henkilölle, joka sitä pyytää, voi kukin hallinto antaa henkilöllisyyskortin, joka on tarkoitettu käytettäväksi laillistautumisasiakirjana kaikissa asioissa postitoimistojen kanssa. Tämmöinen kortti kelpaa kaikissa liittomaissa, paitsi niissä, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy puheenalaista korttia postitoimessaan". Suomi hyväksyi nämä henkilöllisyyskortit postitoimessaan vuoden 1922 alusta alkaen (Postihallituksen kiertokirje 43, 1921)
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys