Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Postimerkkien uusinta- ja jälkipainamat
Hei, silloin tällöin törmää erittäin vanhoista eli jopa 1800-luvulta peräisin olevien postimerkkien replikoihin eli on siis kopio. Ovatko ne sallittuja?
Pirjo Mattila vastaa:
Erityisesti vanhoista postimerkeistä on liikkeellä eritasoisia ja -tyyppisiä väärenteitä ja tekeleitä. Yleisellä tasolla voisi sanoa, että väärenteet eivät tietystikään ole hyväksyttäviä, Jos niitä yritetään hyödyntää taloudellisesti eli esim. kaupataan aitoina, puhutaan rikollisesta toiminnasta. Jos tarkoitat kopiolla postimerkkien uusinta- ja jälkipainamia, Suomessa niitä on vanhimmista postimerkeistä valmistettu aikoinaan virallisesti esim. keräilijöiden tarpeisiin. Tällaisten "kopioiden" kohdalla pitää kuitenkin mainita, että kysymys on uusinta- tai jälkipainamasta eikä niitä saa esittää alkuperäisinä merkkeinä. Maallikon voi olla aika vaikea erottaa niitä alkuperäisistä, koska yleensä on käytetty myös aitoja painokuvakkeita.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Kommentit (2)
Matti kommentoi:
Sanna Oikarinen/Postimuseo kommentoi: