Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Postimerkkien vesileimat
Kummalta puolelta, etu-, vai takapuolelta tarkastellaan merkin vesileimaa?
Pirjo Mattila vastaa:
Vesileimoja tarkastellaan postimerkin nurjalta puolelta. Esimerkiksi Saarisen mallin postimerkeissä oli tarkoituksena käyttää kullekin arvolle omalla vesileimalla valmistettua paperia, jolloin mm. viiden markan merkin arkin ylä- ja alareunan vesileimoissa luki MARKKAA 5 MARK. Aluksi vesileimat ja arvot kulkivatkin yhdessä, mutta jossain vaiheessa periaatteesta lipsuttiin eikä paperin vesileima enää vastannut merkkien arvoa.
1920-luvulla postimerkkejä painettiin myös paperille, jossa oli vesileimakuviointi kautta koko arkin. Kuviona oli joko postitorvi tai hakaristi. Näiden leimojen eri asennot on siis määritelty merkin takaa katsottuina. Vuoden 1941 Ryti- ja Mannerheim-merkit painettiin myös tällaiselle paperille, mutta silloin kuva-aiheena oli heraldinen ruusu.
Vuoden 1925 10 pennin merkki, vesileima asennossa W1.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Aiemmin kysyttyä
16.5.2024