Mustemitätöinnillä tarkoitetaan merkintää, jonka postikonttorin virkailija on tehnyt lähetyksessä käytetyn postimerkin merkitsemiseksi käytetyksi. Merkintä tehtiin aluksi postikonttorin päivämääräleimalla, mutta kesällä 1857 tekemällään tarkastusmatkalla pääpostitirehtööri Agathes Gripenberg totesi, että joissain paikoin käytettiin leimauksessa painomusteen sijasta noesta valmistettua leimausväriä. Koska se oli helposti pestävissä pois ja ehiöitä ja merkkejä voitiin käyttää uudelleen, Gripenberg määräsi kiertokirjeessä 18. syyskuuta 1857, että arvoleimat ja postimerkit tulee mitätöidä musteristillä ennen lähetysten toimittamista eteenpäin. Konttorin päivämäärällä varustetun leiman paikka siityi kuorella toisaalle, usein merkin viereen.

Kynämitätöinneistä tunnetaan erilaisia versioita. Isompien kaupunkien konttoreissa tehtiin merkeille myös ns. ennakkomitätöintejä. Turusta ja Helsingistä on esimerkiksi tunnistettu tapa vetää yhtenäinen viiva kokonaisen merkkirivin yli.  Kuvan merkillä voisi olla juuri tällainen mitätöinti, mikäli viiva näyttäisi jatkuvan reunasta reunaan. Eri konttoreista on tunnistettavissa myös postimestareiden tai kirjureiden persoonallisia merkintätapoja, jotka yleensä lisäävät merkin arvoa. Mustemitätöintejä käytettiin joissain paikoin 1870-luvun alkupuolelle asti.