Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Muistotaulu
Minua kiinnostaisi lisätietoa kyseisestä ”julkaisusta”. Kuva ei paras mahdollinen.
Pirjo Mattila vastaa:
Kuvassa on muistotaulu, jollaisia painettiin suomalaisten postimerkkien käytön päättymisen johdosta. Vuosikymmen aikaisemmin annettu keisarillinen julistuskirja, ns. postimanifesti, oli alkuna toimille, joilla pyrittiin liittämään Suomen postilaitos Venäjän postilaitoksen alaisuuteen. Ensi vaiheessa määrättiin Suomessa otettavaksi käyttöön keisarikunnan muille alueille meneviin lähetyksiin venäläismalliset merkit. Ne erosivat venäläisitä postimerkeistä vain niihin lisättyjen renkaiden osalta. Suomalaisia postimerkkejä saattoi vielä käyttää vuoden 1900 elokuun alkupuolelle asti ulkomaille menevissä lähetyksissä. Suomen sisäisessä postiliikenteessä suomalaisten merkkien kelposuus päättyi 14.1.1901, joka päivämäärä julisteeseen on painettu. Sen jälkeen Suomessa olivat kelvollisia vain venäläiset merkit, joissa oli suomalaiset arvomerkinnät.
Muistotauluja julkaistiin erilaisia. Yhteistä niille on, että kuvituksena ovat viimeiset suomalaiset, vuoden 1889 malliset postimerkit ja ehiöt. Tässä taulussa alareunassa on lisäksi kuvattuna vasemmalla keisari Aleksanteri I, joka vahvisti Suomen suuriruhtinaskunnan autonomisen aseman, sekä oikealla Aleksanteri II, joka myönsi Suomen postilaitokselle luvan julkaista omat postimerkit.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Kommentit (2)
Anonyymi kommentoi:
Sanna Oikarinen kommentoi:
Keräilyesineiden hinta-arvioista voit lukea lisää täältä: https://kysymuseolta.fi/postimuseo/#!id=500.