Vuonna 1935 julkaistut Kultatähkäehiöt olivat Suomen ensimmäisiä lisämaksullisia ehiöitä. Ehiöitä julkaistiin sekä kortteina että kuorina; Kalevala-aiheisia, Martta Wendelinin kuvittamia kortteja 20 erilaista, ja kuoria yhtä tyyppiä kahdessa eri koossa. Ehiöt valmistutettiin Kultatähkäsäätiön varoin Posti- ja lennätinlaitoksen välityksellä myytäväksi. Postimaksun osuus tilitettiin Postille ja lisämaksu ohjattiin Kultatähkäsäätiön tuberkuloosin vastustamiseksi aloittamaan Kultatähkäkeräykseen. Kultatähkäsäätiö oli Aili Sarkkilan vuonna 1928 perustama säätiö keuhkotautiparantoloista kotiutuvien naispotilaiden auttamiseksi.

Ehiöiden arvoleima esittää Ellen Svinhufvudia, joka oli vuonna 1928 aloitetun Kultatähkä-keräystoiminnan ylin suojelija. Arvoleiman suunnitteli taiteilija P. Malin. Ehiöiden painosmäärä oli 250 000 kappaletta kutakin, ja niitä painettiin sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Tarkka ilmestymisaika ei ole tiedossa, mutta ehiöt mainitaan ensimmäisen kerran Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjekokoelmassa 26.2.1935. Kiertokirjekokoelma löytyy digitoituna Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/joomla/index.php/kiertokirjeet-ja-kirjelmat/kiertokirjeet/plhn-kiertokirjeet/1930-1939/1935/19495-1935-031-pdf/file

Kultatähkä-ehiöistä on Jukka Sarkin kirjoittama muutaman sivun artikkeli Abophil-lehdessä 5/2006 (lainattavissa myös Postimuseon kirjastosta).