Hei ja kiitos kysymyksestä!

Norma- ja Lape-luetteloissa on muutamia erottelukeinoja kuvien kanssa varustettuna. Norma-luettelo on julkaistu myös verkossa: https://kapylanmerkki.fi/norma/ . Sen mukaan pulajulkaisun (Norma 60) kehysviivat lähes yhtyvät ja kotkan alapuolella olevien nuolten päät ovat yleensä tylpät. Tilapäisjulkaisussa (Norma 62) samoin kehysviivat lähes yhtyvät, mutta nuolten päät ovat terävät. Berliinin laatalla painetun kirjapainojulkaisun (Norma 68) kehysviivojen väli taas ovat selvästi leveämpi, ja nuolten päät terävät. 
Erehtymisen vaara näiden tuntomerkkien mukaan siis voisi olla pulajulkaisun ja tilapäisjulkaisun välillä, mutta ne on painettu eri painotekniikoilla: pulajulkaisu kirjapainolla (kohopaino), jolloin painovärin kohdalla pitäisi erottua pieni painuma, ja tilapäisjulkaisu kivipainolla, eli painoväri on tullut tasaiselta laatalta, ja painanteita paperiin ei ole tullut.

Painanteiden erottaminen ei välttämättä kyllä onnistu paljain silmin tai ilman aiempaa kokemusta. Jos 100 % varmuudella haluaa erotella eri julkaisut kokoelmastaan keskenään, suosittelen ottamaan yhteyttä aitouttajaan tai kyseiseen merkkimalliin syvällisesti perehtyneeseen keräilijään. Jos tällaisia keräilijöitä ei ole tiedossa, kannattaa kysellä vaikkapa paikallisesta postimerkkikerhosta yhteystietoja. Kerhoja ympäri Suomen luetellaan mm. Suomen Filatelistliiton sivuilla: https://www.filatelisti.fi/kerhot/ 

Kuten kuvasta on havaittavissa, erot nuolissa ja kehysviivoissa ovat hankalasti erotettavissa. Huom. skannausten värit eivät välttämättä vastaa todellisuutta! Merkit ovat kuvassa Norma-numerojärjestyksessä vasemmalta oikealle: 60, 62, 68.

Ohessa vielä aiempi vastaus postimerkkien painomenetelmistä, missä vinkataan hyvää kirjallisuutta aiheesta: https://kysymuseolta.fi/postimuseo/#!id=25