Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Pakettipostista
Postipakettien luovutuskäytännöistä: Nykyään, kun postipaketti tulee, niin siitä tulee kotiin tai s-postiin tiedonanto. En enää muista, miten aiemmin asia oli, vaikka paketteja olen postista jo 1980-luvulla hakenut. Muistelen kuitenkin, että pakettikortti tuli postiluukusta ja sen kanssa mentiin sitten postiin hakemaan paketti. Arvelen, että tästä syystä korteissa kielletään postimerkkien irrottaminen ja niistä löytyy ohjeita paketin hakuun, esimerkiksi kuten "pyydetään noutamaan mahdollisimman pian" ja "Noudetaan postista ...". Onko systeemi toiminut näin ja onko se ollut samanlainen alusta asti, siis silloin, kun paketti tuli mahdolliseksi, taksakirjan mukaan 1887? Entä löytyykö tietoa, milloin nykyisen systeemi tuli käyttöön, eli lähetetään aina tiedonanto pakettikortin sijaan?
Suvi Jalli vastaa:
Pakettien lähettäminen on ollut mahdollista postinkuljetuksen alkuajoista asti. Postilähetyslajina ja omalla taksallaan paketit tunnetaan ainakin 1844 alkaen (kiertokirje 13.3.1844). Pakettiosoitekortteja on käytetty ainakin jo 1881, ja silloin lähetyksen saaja on saanut kotiosoitteeseensa ensin pakettiosoitekortin, jonka esittämällä on paketin saanut noutaa postista (Postijärjestys 1881 § 33).
Nykyisin saapuneesta paketista tulee useimmiten sähköposti tai tekstiviesti, kun kyseessä ns. EDI-paketti. EDI-paketti on suoraan asiakkaan eli lähettäjän (tavallisesti yritys) Postin järjestelmään Prinetti-ohjelman kautta syöttämä ja kirjaama lähetys, joka on saanut seurantaviivakoodin ja pakettiin liimattavan osoite- ja pakettikortin suoraan lähettäjän käyttämästä Postin järjestelmästä. Tällöinkin sähköposti ja tekstiviesti saapuneesta lähetyksestä tulee vain, jos lähettäjä on syöttänyt järjestelmään vastaanottajan yhteystiedot, lähetyslaji niitä vaatii (esim. vastaanottajalle kuljetuksen sisältävä pikapaketti tai Ovelle-paketti) tai kun vastaanottaja on itse luonut itselleen asiakastunnukset Postin järjestelmään ja määritellyt näissä tavan, miten haluaa tiedon saapuneista lähetyksistä vastaanottaa. EDI-järjestelmää on otettu Postissa käyttöön vaiheittain vuodesta 2003 alkaen. Myös yksityisasiakkaiden on nykyään mahdollista halutessaan syöttää lähetys Postin kuljetusjärjestelmään etukäteen https://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/paketit/. Mutta edelleenkin yksityisasiakkaiden käsinkirjoitetuilla pakettikorteilla lähetettävistä ns. tavallisista Postista noudettavista paketeista (Economy 16) irti repäistävät paperiset saapumisilmoitukset jaetaan pakettikortissa olevaan osoitteeseen.
Kysymyksen kuvan kaltaiset lipukkeet ovat olleet käytössä, jotta asiakkaat noutaisivat esim. ruuhka-aikoina (joulu tms.) saapuneet lähetykset mahdollisimman nopeasti saapuneiden lähetysten säilytystilojen ollessa rajalliset. Nykyäänkin esim. pakettiautomaatteihin saapuneiden lähetyksien noutoaikaa säädellään ruuhka-aikoina lyhyemmiksi ja asiakkaille lähtee pakettiautomaatteihin saapuneista lähetyksistä noutokehotuksia, jotta lokeroita vapautuisi uusille paketeille mahdollisimman nopeasti.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys