Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Leimat ja postinkulku
Kirjeen etupuolen leimat
Kirjeen ns takapuoli 1
Kysyn kirjeen leimoista myös kirjeen takana ja yleensä postin kulusta tuohon aikaan ?
Sanna Oikarinen vastaa:
Kiitos kysymyksestä!
Kirjeen osoitepuolella on mallin 1930 violetti 2 markan postimerkki, joka ilmestyi 1.2.1932. Leima näkyy kuvassa hieman huonosti, mutta näyttäisi Kronoby - Kruununkylä -leimalta. Toimipaikka perustettiin Kronoby-nimellä, ja suomenkielinen nimi siihen lisättiin 21.1.1933: Kronoby - Kruununkylä. Kruununkylä-nimi muutettiin Kruunupyyksi 1.1.1937. Lisätietoja Postimuseon postitoimipaikkaselaimesta: https://www.postitoimipaikat.fi#/toimipaikat/697354a6ae74f1668750179b . Postileiman päivämääräkään ei näy kokonaan, mutta kirjeen taustalla oleva Albegra - Leppävaara -tuloleima kertoo sen saapuneen perille vastaanottavaan postitoimistoon 25.4.1934. Tuloleimoja käytettiin 1960-luvulle saakka, aluksi ne olivat ANK (ankommen) -leimoja, ja vähitellen tuloleimana alettiin käyttää vastaanottavan postikonttorin normaalia päivämääräleimaa.
Toinen leima osoitepuolella on maalaiskirjeenkantajan numeroleima. Kirje on lähtenyt siis liikkeelle maaseudulta, jossa postinkulkuverkostoja tuki maalaiskirjeenkantajien ja postipysäkkien verkosto. Reitti 486 on kulkenut Åsbackan tilalta Kronobyhyn, jossa kirje on sitten saanut virallisen päivämääräleimansa.
Lähtöleiman päivä on 24., eli kirje on kulkenut päivässä perille Kronobystä Albergaan. Maalaiskirjeenkantolinja 486 kulki 2 kertaa viikossa, eli siinä kohtaa kirje on saattanut viipyä matkalla useammankin päivän.
Isommissa kaupungeissa ja taajamissa postia jaettiin parikin kertaa päivässä aina 1960 - 1970-luvulle saakka, joten lähetykset löysivät tiensä vastaanottajan luokse toisinaan jopa samana päivänä kuin se leimattiin lähtökonttorissa, tai viimeistään seuraavana päivänä.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Aiemmin kysyttyä
16.5.2024