Kysy museolta! Suomen maatalousmuseo Sarka vastaa kysymyksiisi maatalouden historiasta ja välineistä sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman, vastaamme kysymykseesi sähköpostilla muutaman viikon kuluessa. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Miten paljon maatiloja on?
Miten paljon Suomessa on nykyisin maatiloja ja minkä kokoisia ne ovat? Milloin maatilojen määrä on ollut suurimmillaan?
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlström vastaa:
Saatavilla oleva uusin tilastotieto on vuodelta 2010. Tuolloin Suomessa oli 62 767 maatilaa, mikä on reilun viidenneksen vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Maatalouden rakennemuutos on jatkunut samansuuntaisena jo usean vuoden ajan. Erityisesti kotieläintuotantoa harjoittavien maatilojen määrä on vähentynyt ja keskimääräinen tilakoko puolestaan kasvanut. Tiedot perustuvat Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) tilastoihin.
Suomessa oli vuonna 2010 noin 17 000 maatilaa vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Tilamäärän väheneminen on ollut maltillista verrattuna 1990-luvun alkuun ja EU-jäsenyyden ensimmäisiin vuosiin. Vuosien 1990 ja 2000 välillä vähennys oli lähes 50 000 maatilaa. Vuodesta 2009 maatilojen lukumäärä on vähentynyt eniten Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Pienintä väheneminen on ollut Pohjois-Pohjanmaalla.
Maatilojen keskipeltoala oli vuonna 2010 36,7 hehtaaria. Keskipeltoala oli suurin Uudellamaalla ja pienin Etelä-Savossa. Keskipeltoala on kasvanut vajaa 9 hehtaaria vuodesta 2000. Peltosuuruusluokittain tarkasteltuna alle 75 hehtaarin tilojen määrä on vähentynyt, sitä suurempien tilojen määrä on sen sijaan lisääntynyt. Yli sadan peltohehtaarin tilojen määrä on lisääntynyt vuosittain 200–300 tilalla. Alle 10 peltohehtaarin tiloja oli viidennes koko tilamäärästä. Vuokrapeltoa viljeli 60 prosenttia tiloista.
Kahdella kolmasosalla maatiloista oli päätuotantosuuntanaan kasvintuotanto ja kolmasosalla kotieläintuotanto. Kotieläintilojen vähentyminen on ollut nopeampaa verrattuna kasvinviljelytilojen vähenemiseen. Esimerkiksi lypsykarjataloutta ja sikataloutta harjoittavien tilojen määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa. Lypsykarjatalous oli yleisin tuotantosuunta Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Lähes kaikilla muilla alueilla viljanviljely oli yleisin tuotantosuunta.
Tilamäärä on Suomessa vähentynyt yhtäjaksoisesti jo yli 40 vuotta. Enimmillään maatiloja oli 1960-luvun alussa. Tuolloin, sotien jälkeisen asutustoiminnan seurauksena, tiloja oli maassamme yli 300 000.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
Mikä kirves?
Hei. Onkohan kuvan kirves minkä ikäinen ja kenen valmistama? Vai mahdollisesti "kyläsepän" tekemä?