Kysy museolta! Suomen maatalousmuseo Sarka vastaa kysymyksiisi maatalouden historiasta ja välineistä sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman, vastaamme kysymykseesi sähköpostilla muutaman viikon kuluessa. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Mikä kone tämä on?
Mikä kone tämä on?
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlström vastaa:
Esineesi vaikuttaisi saksalaisvalmisteiselta luumyllyltä.
Maan kasvuvoimaa ylläpidettiin ennen muun muassa viljelykierrolla, jossa viljeltävät alat olivat väliin myös kesantona ja karjan laidunmaana. 1800-luvulla maanviljelyn menetelmät uudistuivat ja kasvuvoiman ylläpitämiseksi apua saatiin maanparannusaineista ja väkilannoitteista.
Ensimmäinen niistä oli myllyssä murskattu luujauho, joka on tunnettu lannoitteena Etelä-Euroopan viini- ja öljypuuviljelyksillä jo ikiaikaisista ajoista. Luujauholla parannettiin peltomaata Englannissa jo 1700-luvun lopulla ja Ruotsissakin sitä kokeiltiin 1820-luvulla. Meillä otettiin käyttöön jonkin verran luumurskaamoja, myllyjä ja tamppeja luujauhon saamiseksi.
Luujauhoa on voitu lisätä myös eläinten rehuun.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
30.8.2024Mikä kirves?
Hei. Onkohan kuvan kirves minkä ikäinen ja kenen valmistama? Vai mahdollisesti "kyläsepän" tekemä?
Kommentit (1)
Kokoelmapäällikkö Juha Hirvilammi kommentoi:
Vanhoja tuoteluetteloja selaamalla olen päätynyt sivistyneeseen arvaukseen, että laite on 1. ja 2. maailmansodan väliseltä ajalta, ehkä pikemminkin 1920-luvulta.
Itse asiassa 1930-luvulla alkoivat väkilannoitteet ja teollinen kalkki tehdä tuloaan maatiloille, jolloin nämä jäivät suurelta osin pois käytöstä.