Valitettavasti emme ole törmänneet mekään yleisesitykseen marja- ja hedelmäviinien valmistuksesta Suomessa. 

Kaupallinen valmistus kuitenkin tosiaan juontanee juurensa 1800-luvun loppuvuosikymmenille. Viinan kotitarvepoltto kiellettiin Suomessa 1866. Tämä tarjosi tietysti uudenlaisen mahdollisuuden tislausteollisuuden päästä kukoistamaan. Varhaisimpia alan yksityisiä yrityksiämme olivat mm. 1850-luvulla Kuopioon perustettu O.W. Roeringin viinanpolttimo (siirtyi myöhemmin Oy Gustav Raninille, johon myöhemmin liitettiin Lignell & Piispasen tuotteet) ja vuonna 1867 Turkuun perustettu Oy Nordfors Ab (yhdistyi myöhemmin Marliin ja siirtyi Huhtamäki-Yhtymä Oy:lle, nyk. Eckes-Granini Finland Oy Ab).

Mitä varsinaisiin marjaviineihin tulee niin edellämainituihin yrityksiin liittyen löysin tiedot, että vuonna 1872 apteekkarit Lignell ja Piispanen aloittivat mesimarjaliköörin ja muiden vastaavien alkoholijuomien valmistuksen. Nordfors puolestaan aloitti kotimaisista marjoista ja hedelmistä viinin valmistuksen 1887. Myöhemmin kehitettiin myös valkoisista viinimarjoista käytetty kuohuviini. 

Yllä olevat tiedot on koottu  sekalaisista lähteistä ja, kuten itsekin totesit, vuosiluvuissa saattaa olla epätäsmällisyyksiä. Yritysten historiat ovat usein haastavia yritysostojen, -yhdistämisien jne. vuoksi. Lisätietoja voit yrittää metsästää Turun museokeskuksesta ja Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta sekä kyseisten yritysten omista arkistoista.

Alan oppilaitoksista Lepaalla on pitkät perinteet viinin valmistuksessa. Lepaan puutarhaoppilaitoksessa aloitettiin opetus vuonna 1912 ja jo silloin Säilykeoppi -nimiseen oppiaineeseen kuului marja- ja hedelmäviinien valmistus. Lepaan oppilaitoksesta (HAMK) ja sen yhteydessä olevasta Lepaan Puutarhamuseosta voit tiedustella asiasta lisää.

Joka tapauksessa uskoisin marja- ja hedelmäviinien valmistuksen Suomessa ottaneen ensiaskeliaan kaikilla rintamilla 1800-1900-lukujen taitteessa vain hieman ennen kieltolakia. Hedelmänviljely ylipäätään yleistyi Suomessa 1800-luvun aikana, mutta silloinkin aluksi Lounais- ja Etelä-Suomen kartanoiden ja pappiloiden puutarhoissa. Se oli siis pitkälti ylempien yhteiskuntaluokkien harrastus. Vasta 1900-luvulla hedelmänviljely alkoi hiljalleen yleistyä myös talonpoikien keskuudessa. 

Neuvoisin sinua kääntymään myös Suomi syö ja juo -hankkeen puoleen. Sen taustalla on 13 suomalaista museota. Hankkeeseen voit tutustua täällä, ja nettisivulta löydät myös yhteystiedot.