Kuvan esine on piikkiäes, jota on käytetty pellon muokkauksessa kylvöä varten. Hevonen veti tätä äestä pellolla ja rikkoi kynnön kääntämät paltteet tasaiseksi maaksi kylvökonetta tai käsinkylvöä varten. Kyseessä on pitkäikäinen malli ja vastaavia on käytetty aivan  meidän päiviimme saakka, jos kohta isompia ja traktorivetoisia. Kuvan piikkiäes oli kuin tehokkaampi metallista valmistettu risukarhi.

Hankmo on yksi äestyyppi, jota myytiin Suomessa Pietarsaaren konepajan valmistamana erittäin paljon. Siinä on epäsymmetrisesti vinoon kiinnitetyissä akseleissa lapiorullia, jotka pyörivät, kun äestä vedetään viljelysmaata pitkin. Hankmo oli erittäin tehokas laite ja nimitys on levinnyt yleisnimeksi erisnimestä, joka viittasi tehtaaseen, joka alkuperäisen Hankmoäkeen keksi ja niitä valmisti. Hankmoäestä ja sen oivallisuutta kuvasi joi aikanaan Pentti Haanpää novellissaan Hankmo ja hopeamalja. 

Tehdastekoisilla auroilla tarkoitetaan esimerkiksi esittämiänne auroja, mutta muitakin valmistajia oli, jos kohta nämä kaikki perustuivat skotlantilaisen kääntöauran kopiointiin ja sovittamiseen Suomen oloihin. Nämä olivat kokonaan rautaa ja ne tehtiin yleensä tehtaissa. Tällainen kääntöaura mullisti suomalaisen maatalouden, koska sen käytön myötä kasvun välineenä ollut maamassa moninkertaistui ja maa saattoi antaa enemmän kasvuvoimaa. Tällaisten aurojen käyttö oli välttämätöntä sen jälkeen, kun heinän peltoviljely alkoi. Heinää kasvaneen pellon kyntäminen ei onnistunut puurunkoisilla auroilla lainkaan. Heinän peltoviljely alkoi Suomessa 1800-luvun lopun vuosina hiukan alueesta riippuen