Kysessä on hevosvetoinen kehäaura, jollaisia on käytetty vielä 1900-luvullakin pienimuotoisessa viljelyssä, lähinnä perunamailla. Kehittyneemmät kääntöaurat tulivat kuitenkin käyttöön jo 1800-luvulla syrjäyttäen vähitellen yksinkertaiset puurunkoiset aurat. Auratyyppien kehityksestä voi lukea lisää esim. Helsingin yliopiston kansatieteen Historiallinen maatalous -sivustolta. 

Auranne on todennäköisesti 1800-luvun jälkipuoliskolta ja kyllä näitä vielä jonkin verran on olemassa, joskin toki ajan kuluessa käyvät yhä harvinaisemmiksi. Ehdottomasti säästämisen arvoinen muisto vanhasta maataloudesta.