7.5.2018

Mitä viljakapan kaiverrukset tarkoittavat?

Kapan sisäpohja

Vuosiluku? ja vetoisuusmerkintä.

Hei. Onko teillä tietoa kapan sisäpohjassa olevasta kaiverruksesta? Kappa on vetoisuudeltaan 5 l. Kappa on Loviisan suunnalta. Kapassa on yhdellä sivulla jokin epäselvä vuosiluku kapan keskiosassa ja alareunassa vetoisuuden merkintä 5 l. Pystyykö liitostavasta arvioimaan valmistusajankohtaa?

Amanuenssi Elsa Hietala vastaa:

Viljakappa on vakiintunut nimitys puiselle mitta-astialle. Kappa tarkoittaa tilavuusmittaa, joka vastaa nykymitoissa 4,58 litraa (ruotsalainen kappa) tai 5,4961 litraa (ns. suomalainen kappa). Vanhastaan eri puolilla maailmaa oli käytössä kovin erilaisia mitta-asteikkoja ja -yksiköitä. Jopa saman valtakunnan sisällä mittojen välillä saattoi olla eroja. Ruotsin valtakunnassa ryhdyttiin 1700-luvulta lähtien toimenpiteisiin mittojen tarkemmaksi määrittelyksi. Muutokset olivat kuitenkin asteittaisia ja hitaita. Vuonna 1743 määrättiin lailla, että kaikki kaupankäynnissä käytettävät mitat oli tarkastettava ja varustettava kruunun leimalla. Suomen siirtyessä autonomiseksi osaksi Venäjän valtakuntaa mittauudistuksen lisäksi opeteltavaksi tulivat myös Venäjän valtakunnan alueella käytössä olevat mittayksiköt. Euroopassa otettiin yhteisellä päätöksellä käyttöön metrijärjestelmä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Suomi siirtyi järjestelmään vuosien 1886 - 1892 välillä.

Viljamitoissa tyypillisimpiä leimoja ovat tyylitelty kruunun kuva, vuosiluku ja vetoisuusmitta. Niissä voi olla kaiverrettuna myös puumerkkejä, nimikirjaimia sekä joskus myös muuta tekstiä. Kruunuleimoja ja vuosilukuja voi olla useita jos sama viljamitta on ollut pitkään käytössä. Kappoja käytettiin viljamittoina 1700-luvun lopulta 1900-luvulle saakka. 

En löytänyt aivan suoraa vastinetta kuvien kruunuleimalle, mutta kysymyksessä voi olla paikallisesti käytössä ollut leima, joten vastineita voisi löytyä lähialueiden paikallismuseoista. Ulkopinnalla oleva vuosiluku kertoo, koska kappa on leimattu. Tilavuusmerkintä 5 l viittaa siihen, että mitta on otettu käyttöön metrijärjestelmään siirtymisen, eli 1880-luvun jälkeen. Mitan liitokset ovat hyvin tyypilliset puuesineille, joten niiden perusteella mitan tarkempi ajoittaminen ei onnistu.

Lähteet:
Kostet, Juhani (toim.) 2004. Tiima, tiu, tynnyri : Miten ennen mitattiin. Turun maakuntamuseo Näyttelyesite 32.
Teerijoki, Ilkka 2003. Pitäjänmakasiinit maalaisyhteiskunnan turvana. Suomen maatalouden historia I, Perinteisen maatalouden aika - Esihistoriasta 1870-luvulle. SKS.

Asiasanat: mitat, vilja

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia