Huovi ei ollut hovimies (vaikka sana onkin perua ruotsin sanasta hofman), vaan sotilas. Hän oli sukutilanne isäntä ja talonpoika, mutta hänellä oli myös paikka kuninkaan nostoväessä, johon hänen oli sodan syttyessä liityttävä. Rauhan aikana hän sai tehdä työtään kotitilallaan. Erityisesti ratsusotilaat olivat tuohon aikaan haluttuja sotaisassa Euroopassa ja talonpojan oli mahdollista saada verohelpotuksia varustamalla kruunun sotaan mies ratsuineen. Monet talonpojat ilmoittivat itse olevansa käytettävissä saaden tilalleen ratsutilan eli rusthollin statuksen. Tämä asema säilyi niin kauan kuin sillä oli ratsusotilas leivissään - 1600-luvulta lähtien tiloille palkattiin ammattisotilaita, sillä sotaisina aikoina isännän tai pojan menettäminen tantereella olisi ollut enemmän kuin todennäköistä ja näin myös tilan jatkolle kohtalokasta. 
Jos tila on ollut suvullanne jo maakirjojen alussa 1540-luvulla, on täysin mahdollista, että sukulaiset ennen tätä ovat perustaneet sen, eli raivanneet ja alkaneet viljellä. Tarkemmin tietämättä missä päin Suomea tilanne sijaitsee, on paikalla voitu viljellä jo satoja vuosia ennen noita ensimmäisiä kirjallisia merkintöjä. Suomi oli vielä esihistoriallisena ja pitkään historiallisenakin aikana hyvin harvaan asuttu maa, jossa oli uudisraivaajille tilaa. Ruotsin valtakunnan kiristäessä otettaan Suomen alueesta suomalaiset talonpojat alkoivat maksaa veroja Ruotsin kruunulle.