Kuvan perusteella rautavanteinen kimpiastia on oluttynnyri. Neliskulmainen aukko tynnyrin päällä on täyttöaukko ja reikä sivussa juoksutusreikä, joka on suljettu tapilla. 

Vanhempi olut- tai kaljaperinne Suomessa jakautuu kahteen alueeseen. Savossa ja Karjalassa valmistettiin voassaa ruisjauhoista ja maltaista. Olut kävi avoimessa tynnyrissä ja valmistui parissa päivässä. Nk. jauhokalja on vanhempi ja alkukantaisempi tapa panna olutta. Kenties yhtä vanha kuin ohran ja rukiin viljely ylipäätään.

Länsi-Suomessa käytettiin oluenpanemiseen ohramaltaita ja/tai ruismaltaita josta valmistettiin mäski. Mäski kaadettiin valumaan kaukaloon, eli kuurnaan, kirkas vierre otettiin talteen, sekoitettiin humalaveteen ja pantiin käymään oluthiivan avulla. Noin vuorokauden kuluttua olut laskettiin tämän kaltaisiin tynnyreihin käymään vielä pariksi viikoksi.