15.10.2018
Question

Saisinko lisätietoa kirpputorilta ostamistani kuvista?

Urho Kekkonen juhlaseurueineen.

Tiedemiehet, orava ja stereoskooppi.

Nuoren miehen muotokuva

Olen ostellut vanhoja valokuvia kirpputoreilta ja minua kiinnostaisi tietää niistä lisää. Ensimmäinen kuva on Hirvosen Kehystys- ja taideliike Oy:n kuva, ja siinä on meille kaikille tuttu Urho Kekkonen. Muita kuvan henkilöitä en tunnista, enkä tunne tarinaa kuvan taustalla. Toisessa kuvassa on jonkinlaisia tiedemiehiä. Kolmannessa kuvassa esiintyvä mieshenkilö näyttää myös kiinnostavalta. Mitä kaikkea lisätietoa voisin kuvista saada?

Answer

Amanuenssi Laura Gelmi vastaa:

Kiitos mainiosta kysymyksestäsi! Olet tehnyt hienoja kirpputorilöytöjä, joiden aiheita ja taustaa on hauska pohtia.

Aloitetaan ensimmäisestä kuvasta, josta tosiaankin tunnistamme presidentti Urho Kekkosen oikeassa laidassa. Vasemmalla hymyilevä herra on Kekkosen ystävä, neuvostojohtaja Nikita Hruštšov. Keskimmäistä miestä ja naista en valitettavasti tunnista. Voisiko kyseessä olla diplomaatti puolisoineen tai tulkkeineen? Nauravainen seurue on selvästi keskellä juhlallisuuksia, mutta taustasta on hankala tunnistaa, missä tilaisuus on järjestetty. Hruštšov kävi Suomessa ainakin kahdesti: valtiovierailulla kesäkuussa 1957 pääministeri Nikolai Bulganinin kanssa, ja vuonna 1960 Kekkosen 60-vuotispäivillä. Ensimmäisellä reissulla ohjelmaa oli jos jonkinlaista, kun Hruštšovia ja Bulganinia kierrätettiin ympäri Suomea. Ylen Elävässä arkistossa voit katsoa filmin neuvostojohtajien vierailusta. Kuva on voitu ottaa myös muualla kuin Suomessa. Kenties se on kuulunut keskimmäiselle herralle, jolle Kekkosen ja Hruštšovin tapaaminen on voinut olla kehystämisen arvoinen muisto.

Toisessa lähettämässäsi kuvassa nähdään joukko vakavailmeisiä nuoria miehiä poseeraamassa pöydän ympärillä. Katsoin kuvaa jonkin aikaa ennen kuin huomasin pöydällä olevan humoristisen yksityiskohdan: stereoskooppiin kurkistavan oravan. Stereoskooppi kehitettiin 1800-luvulla stereokuvien katselua varten. Tyypillisesti stereokuvissa on vierekkäin samalla pohjapahvilla kaksi vain hieman toisistaan poikkeavaa valokuvaa. Kun stereokuvaa katsotaan siihen tarkoitetulla laitteella, syntyy illuusio kolmiulotteisuudesta - 3d-kuvaamisen varhainen muoto siis. Stereokuvia tuotettiin massoittain, ja ne olivat huippusuosittuja. Katseltavien kuvien aiheet vaihtelivat laidasta laitaan, yleisiä olivat mm. kaupunkinäkymät, luonnonmaisemat, nähtävyydet ja alastonkuvat. Kuvassasi olevia nuoria miehiä en tunnista, mutta he voisivat hyvin olla luonnontieteen tai eläintieteen opiskelijoita 1900-luvun alkupuoliskolta. Valokuvaus ja siihen liittyvät tekniikat ovat aina kiinnostaneet luonnontieteilijöitä. Pöydällä olevan oravan arvelen olevan täytetty.

Viimeinen esimerkkisi on perinteisempi miehen muotokuva. Et kerro esineen kokoa, mutta koska valokuva on kehyksissä, kyseessä on ehkä valokuvasuurennos. Miehen iho näyttää kovin silotellulta, joten suurennos on varmaankin viimeistelty retusoimalla esimerkiksi hiilellä tai siveltimellä. Kauluksesta ja solmiosta päätellen kuva on otettu arviolta 1900-1920-luvuilla.

Joskus valokuvien takana on taustamerkintöjä, joista on apua kuvien ajoittamisessa ja henkilöiden tunnistamisessa. Mikäli kehykset ovat kohtuullisen ehjät ja napakasti kiinni, en kuitenkaan suosittele kehysten purkamista.

CommentKommentit (1)

Sirkku Dölle kommentoi:

Presidentti Kekkosen kanssa samassa kuvassa ei ole Laura Gelmin mainitsema henkilö, herran profiili on erilainen kuin itäisen neuvostojohtajan Nikita H:n. Selasin Lehtikuvan kuvatiedostoa ja vakuutuin intuitioni oikeellisuudesta. Herrat ovat mielestäni suomalaisia teollisuuspomoja. Nyt en kyllä muista heidän nimiään.

CommentKommentoi tätä kysymystä

CommentKysy oma kysymys

PrintTulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Previous
Ladataan kuvia
Next