29.10.2018
Question

Liittyykö valokuvassa oleva ristinmerkki vanhaan uskomukseen?

Visiittikorttimuotokuva, E. M. Andersénin valokuvaamo, Viipuri, 1900-luvun alku.

Vanhoissa perhevalokuvissa on merkitty ristillä kuollut perheenjäsen. Minulla on muistissa vanhalta sukulaiseltani saamani tieto, että merkitseminen liittyy uskomukseen kuolleiden haamuista. Merkitsemällä kuollut henkilö valokuvaan, häntä estettiin vaivaamasta jäljelle jääneitä. Asuin tuolloin Itä-Suomessa. Onko uskomus tuttu teille? Muualla asuessani ei vastaavaa ole tullut vastaan.

Answer

Amanuenssi Laura Gelmi vastaa:

Kiitos kysymyksestäsi. Viime vuosisadan alkupuolen henkilökuvissa näkee monesti piirrettyjä ristinmerkkejä. Ylen julkaisemassa artikkelissa professori Reijo Heikkinen vahvistaa asian, josta sinullekin on kerrottu: Heikkisen mukaan ristinmerkin toivottiin karkottavan kuolleen henkilön kummitteleva haamu. Nopealla tutkailulla ilmenee, että Valokuvataiteen museon kokoelmakuvissa ristejä on merkitty etenkin kaakkois- ja itä-Suomessa sekä Karjalan kannaksen alueella otettuihin visiittikortteihin. Ristejä on myös helsinkiläisten kuvaamoiden valokuvissa, mikä voi toki selittyä muuttoliikkeellä. En uskalla vahvistaa, että kyseessä olisi ollut ainoastaan itäsuomalainen tapa mutta onhan se mahdollista.

Valokuvaukseen on liitetty paljon taikauskoa, mm. uskomus kameran kyvystä vangita kohteensa sielu. Valokuvalla on tietenkin läheinen yhteys myös kuolemaan, hautajaisrituaaleihin ja vainajan muiston vaalimiseen. Kiintoisa esimerkki on 1800-luvun Englannissa yleistynyt post-mortem -kuvaus, eli vainajien ikuistaminen, josta voit lukea lisää Max Fritzen artikkelista "Hyvästi rakkaani. Viktoriaaniset post mortem -valokuvat" (kirjassa Kummat kuvat. Näkökulmia valokuvan kulttuureihin, toim. Harri Kalha, 2016).

Suomalaisessa kansanperinteessä on lukuisia erilaisia ja paikallisia uskomuksia vainajien matkasta tuonpuoleiseen ja heidän pitämiseen tyytyväisinä ja rauhassa. Hautajaisrituaaleihin on kuulunut tapoja, joilla on pyritty estämään vainajan takaisin palaaminen. Jos aihepiiri kiinnostaa enemmän, hyvältä yleisesitykseltä vaikuttaa Heikki Lehikoisen kirja Katkea manalan laulu - Kuoleman kulttuurihistoria Suomessa, 2011. Kirjan esittely löytyy täältä.

CommentKommentit (1)

Anonyymi kommentoi:

Selailin juuri vanhaa albumia, joka on isoäidin vanhempien peruja. Hän oli syntyjään Oulun seudulta, ja ainakin yhdessä kuvassa on myös risti, vähän vinossa tosin.

CommentKommentoi tätä kysymystä

CommentKysy oma kysymys

PrintTulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Previous
Ladataan kuvia
Next