7.1.2019

Onko tämä ferrotyyppikuva otettu Esplanadin puistossa?

Kuvan koko on 10 x 6,5 cm, peltilevy.

Sukuni jäämistöstä on löytynyt oheinen valokuva, joka lienee ferrotyyppikuva, joka on pellin päälle vedostettu positiivi. Kuvassa oleva henkilö on äidinisäni Johan Fredrik Jousi Espoon Leppävaarasta (1872-1954). Hän istunee puiston penkillä Esplanadin puistossa, ja mielestäni taustalla olevat rakennukset ovat Pohjoisespalla talot nro 21 ja 23. Penkillä oleva laatikko sekä pullot penkin päädyssä maassa saavat minut olettamaan, että hän valokuvausta harrastaneena on ottanut omakuvan (selfien?) siten, että kamera on jalustalla ja joku toinen henkilö on painanut laukaisinta. Ferrotyyppikuvahan piti kehittää saman tien valotuksen jälkeen joten siksi tarvittiin nuo näkyvissä olevat tarvikkeet. Ajankohtaa en osaa sanoa, mutta isoisä muutti perheineen Nurmijärveltä Leppävaaraan v. 1911 ja sieltä on voinut jo tuohon aikaan matkustaa junalla Helsinkiin. Hänellä oli oma puusepänverstas, jossa teki Koulutarvikkeelle mm. puuviivottimia, ja kuljetti ne aina itse Leppävaarasta Helsinkiin. Helsingin vanhoissa kartoissa (opaskartta 1909 ja 1918) näkyvä puistoalue Kappelin soittolavan lähellä sopii mielestäni kuvan ympäristöön, joten oletan ajankohdan olevan 1910-luvulta. Kysyn kuitenkin teiltä, voitteko vahvistaa oletukseni, vai olenko ihan 'metsässä'?

Amanuenssi Sofia Lahti vastaa:

Hieno juttu, että kuva on säilynyt.

Minustakin paikka näyttää Esplanadin puistolta, mutta vielä varmempi tunnistus saattaisi löytyä Helsingin kaupunginmuseolta, joka on keskittynyt juuri kaupunkiin, sen paikkoihin ja historiaan. Puistossa on voinut toimia kiertävä valokuvaaja, mutta jos äidinisälläsi oli kamera ja kuvaustaidot, hän on toki voinut myös toteuttaa kuvauksen itse. Digikuvan perusteella en uskalla arvioida, liittyvätkö pullot ja laatikko juuri kuvaamiseen, mutta en sulkisi sitä mahdollisuutta poiskaan. Mielenkiintoinen havainto joka tapauksessa!

Ferrotyypistä sen sijaan voin tarkentaa sen verran, että kyseessä ei ole vedos eikä myöskään positiivi. Sen sijaan ferrotyyppikuva muodostuu kamerassa suoraan metallilevylle, joka on herkistetty valotusta varten. Levylle muodostuva kuva on negatiivi, mutta sen valot ja varjot näkyvät meille "normaaleina" eli ikään kuin positiivisina siksi, että metallilevy on maalattu ennen herkistystä tummalla värillä. Hopeaa sisältävä, valottunut emulsio näkyy silloin siis vaaleampana kuin tumma taustalevy. Ja koska negatiivi valottuu läpinäkymättömälle levylle, siitä ei myöskään voi vedostaa kopioita. Ferrotyyppi on siis uniikki, ainutkertainen kuva.

Voit lukea lisää ferrotyypeistä ja selailla niihin liittyviä aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia, kun teet Kysy museolta -palveluun haun "ferro*" tai "ferrotyyppi".

Asiasanat: ferrotyyppi

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia