Victoria and Albert Museum Lontoossa on todellakin omaa luokkaansa monella tavalla eikä vähiten mittasuhteiltaan; hienoa, että olet päässyt tutustumaan siihen. Siellä näkökulma valokuvaan on kokonaisvaltainen samoin kuin meilläkin: sekä siellä että meillä valokuvan eri lajit, sen historia ja nykypäivä, mutta myös valokuvan materiaalisuus sekä valokuvaan liittyvien esineiden kulttuurihistoria kuuluvat kokoelmiin.

Suomen valokuvataiteen museo on yksi Euroopan vanhimmista valokuvalle omistetuista museoista. Vuonna 1969 suomalaiset valokuva-alan järjestöt päättivät, että alalle tarvitaan oma museo, joka säilyttää, tutkii ja esittelee valokuvan ja valokuvauksen eri ulottuvuuksia. Suomessa valokuvaa oli siihen mennessä koottu lähinnä suurten kulttuurihistoriallisten museoiden eli Museoviraston ja maakuntamuseoiden kokoelmiin, joissa valokuvaa tarkasteltiin ensisijaisesti aiheidensa kautta. Valokuvataiteen museo on valokuvan valtakunnallinen erikoismuseo, jonka tehtävänä on edistää ja vaalia suomalaista valokuvataidetta ja valokuvakulttuuria. Kulttuurihistorialliset museot ja taidemuseot valokuvakokoelmineen ovat meille tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Näyttelyt ovat yleensä museoiden toiminnasta se puoli, joka näkyy parhaiten yleisölle. Monet museotyön osa-alueet, kuten esimerkiksi kokoelmatyö, eivät itsessään näy kovin voimakkaasti meidänkään näyttelytiloissamme. Kokoelmia kyllä esitellään jatkuvasti: suuren näyttelytilan näyttelyissä on lähes aina mukana teoksia ja muuta aineistoa kokoelmistamme, ja oikeassa etukulmassa sijaitseva Kuvakulma-tila on kokonaan omistettu kokoelmien ja niihin liittyvien hankkeiden (esim. tutkimus-, taide- ja oppimishankkeet) esittelylle. Toinen näyttelytilassa näkyvä museotyön ala on tietenkin yleisötyö: tilassa järjestetään säännöllisesti opastuksia ja työpajoja sekä kursseja, keskustelutilaisuuksia ja luentoja, jotka käsittelevät valokuvaa monista eri näkökulmista.

Kokoelmatyöhönkin sisältyy monta osa-aluetta, kuten kokoelmien säilytys ja konservointi, luettelointi ja tutkimus sekä kokoelmien digitointi. Lisäksi siihen kuuluvat esimerkiksi tietopalvelut, kuten tämä Kysy museolta -palvelu, sekä monenlaiset hankkeet, jotka liittyvät muun muassa kuva-arkistotyön kehittämiseen ja nykydokumentointiin.

Nämä konkreettiset työvaiheet eivät museoissa useinkaan ole yleisön näkyvillä, koska ne tapahtuvat erillisissä, niihin tarkoitetuissa työskentelytiloissa. Niiden lopputulokset kuitenkin näkyvät yleisölle näyttelyinä, julkaisuina, tapahtumina ja tietopalveluina, ja niistä kerrotaan verkkosivuillamme Kokoelmat- ja Hankkeet- sekä Tietopalvelut-sivustoilla. Niihin pääsee verkkosivumme etusivun yläreunan valikoista, mutta osoitteet ovat myös tässä:

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/kokoelmat
https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/hankkeet
https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/tietoa-ja-oppaita

Tulkitsen viestistäsi, että kaipaisit meillä kenties näkyville myös enemmän valokuvan varhaishistoriaan liittyvää aineistoa? Tämänhetkisiin näyttelytiloihimme ei valitettavasti ole mahtunut pysyvää osastoa vanhimman aineiston esittelylle, mutta sitä on tuotu esille aina tilaisuuden tullen. Viime vuosien laajin vanhaa valokuvaa ja esineistöä esitellyt näyttelymme oli suuri Pimiö-näyttely vuonna 2015. Tulevaisuudessa toivottavasti pystymme kertomaan suomalaisen valokuvan historiasta pysyvällä osiolla näyttelytiloissamme. Sitä odotellessa julkaisemme otteita ja tietoa varhaisesta aineistosta myös verkossa, kuten Flickrissä ja omalla verkkosivustollamme. Sieltä löytyy paljon mielenkiintoista nähtävää ja luettavaa!