9.12.2019

Ovatko nämä varhaisia väripainokuvia?

Valokuvapostikortti Kolilta, 1913.

Toinen, lähettämätön kappale samanlaisesta kortista.

Kahden kortin vertailu.

Kerään mökkipaikkakuntani Kolin postikortteja. Olen ihmetellyt näitä kahta vuonna 1913 postissa kulkenutta korttia, jotka on valmistanut Verlag Martin Kähler, Helsingfors. Netistä olen löytänyt pari saman sarjan muutakin paikkakuntakorttia, mutta varsinaista tietoa firmasta ei ole tullut vastaan. Millä tekniikalla nämä on valmistettu? Voivatko ne olla noin varhaisia väripainokuvia? Vaikka korttien värittäjät olivatkin usein hyvin taitavia, on näiden väritys niin identtinen, ettei tunnu mahdolliselta, että ne olisivat käsin väritettyjä. Lisäksi kuvia zoomatessa näkyy järvessä jonkinlainen epämääräinen värirasteripistekuvio. Alareunan metsästä näkee selvästi, että kuvia on retusoitu, mutta siveltimenjäljet ovat täysin identtisiä. Myös sekä harmaan että ruskean kehyksen alueen värin tasaisuus on silmiinpistävää. Minulla on myös toinen vastaavalla tavalla ihmetyttävä korttipari, jonka värit ovat yli-inhimillisen samankaltaiset. Näistä korteista toinen on kulkematon, mutta toinen on ollut postissa jo vuonna 1910. Sen reunaan on lisäpainatuksena painettu teksti Isak Julinin Kustannusliike ja Kirjakauppa Tampereella.

Amanuenssi Sofia Lahti vastaa:

Kyllä värillisten postikorttien painaminen valokuvista onnistui jo tuohon aikaan. Painetut valokuvapostikortit painatettiin vielä usein Saksassa, mutta Helsingissäkin esimerkiksi Tilgmannin sekä Weilin & Göösin painotalot tuottivat painokuvia valokuvista jo 1800-luvun lopulla.

Verlag Martin Kähleristä meilläkään ei ole tietoa, eikä sitä mainita myöskään Carl-Rudolf Gardbergin laajassa teoksessa Kirjapainotaito Suomessa (3. osa, 1973). Niinpä on mahdollista, ettei kyseessä kuitenkaan "Helsingfors"-tekstistä huolimatta ollut helsinkiläinen yritys.

Kommentit (3)

Eero Rantalaiho kommentoi:

Kansalliskirjaston digiarkistosta löytyy: ”Helsingin ja ympäristön osote - ja ammattikalenteri 1911 Kähler, Martin, (rek. t.), liikem., Freedrikink. 22. T 59 96; asioim:liike Kaivok. 8 pr H. T 48 60. Varasto amerikalaisia konttori huonekaluja Remington- kirjoituskoneita & konetarpeita, Paperitavara-, taulunkehys-, Kello- y. m. agentuureja.”

Amanuenssi Sofia Lahti kommentoi:

Hyvä havainto! Kähler siis oli kuin olikin helsinkiläinen yritys. Koska se ei nähtävästi ollut painotalo, se on voinut olla kortin teettäjä ja/tai levittäjä.

Sama kuvakulma Kolilta Pieliselle on ollut valokuvaajien suosiossa vuosikymmenestä toiseen, 1800-luvun lopulta lähtien. Ehkä alkuperäinen valokuvakin vielä löytyy arkistoista ja kuvaajan nimi selviää.

Anonyymi kommentoi:

Ei käsinvärittäminen tarkoittanut sitä että jokainen postikortti olisi väritetty erikseen vaan väritys tehtiin painomateriaaliin, jolla voitiin tuottaa identtisiä kortteja haluttu määrä. Minulla on saman firman toisenlainen Koli-postikortti 1900-luvun alusta jonka kuvassa on samanlaiset kehykset. I.K.Inha kävi Kolilla kuvaamassa 1893 ja 1895 mutta hänen Koli-kuviaan en ole nähnyt postikortteina. Valokuvaajaa ei kyllä vuosisadan alussa yleensä mainitakaan mutta Inhan tuotteet voisi tuntea. Yhdessä kortissa kyllä lukee "Kolin vuorelta" mutta kyseinen Inhan ottama kuva on oikeasti Pisan vuorelta :-)

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia