Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Ovatko nämä varhaisia väripainokuvia?
Kerään mökkipaikkakuntani Kolin postikortteja. Olen ihmetellyt näitä kahta vuonna 1913 postissa kulkenutta korttia, jotka on valmistanut Verlag Martin Kähler, Helsingfors. Netistä olen löytänyt pari saman sarjan muutakin paikkakuntakorttia, mutta varsinaista tietoa firmasta ei ole tullut vastaan. Millä tekniikalla nämä on valmistettu? Voivatko ne olla noin varhaisia väripainokuvia? Vaikka korttien värittäjät olivatkin usein hyvin taitavia, on näiden väritys niin identtinen, ettei tunnu mahdolliselta, että ne olisivat käsin väritettyjä. Lisäksi kuvia zoomatessa näkyy järvessä jonkinlainen epämääräinen värirasteripistekuvio. Alareunan metsästä näkee selvästi, että kuvia on retusoitu, mutta siveltimenjäljet ovat täysin identtisiä. Myös sekä harmaan että ruskean kehyksen alueen värin tasaisuus on silmiinpistävää. Minulla on myös toinen vastaavalla tavalla ihmetyttävä korttipari, jonka värit ovat yli-inhimillisen samankaltaiset. Näistä korteista toinen on kulkematon, mutta toinen on ollut postissa jo vuonna 1910. Sen reunaan on lisäpainatuksena painettu teksti Isak Julinin Kustannusliike ja Kirjakauppa Tampereella.
Amanuenssi Sofia Lahti vastaa:
Kyllä värillisten postikorttien painaminen valokuvista onnistui jo tuohon aikaan. Painetut valokuvapostikortit painatettiin vielä usein Saksassa, mutta Helsingissäkin esimerkiksi Tilgmannin sekä Weilin & Göösin painotalot tuottivat painokuvia valokuvista jo 1800-luvun lopulla.
Verlag Martin Kähleristä meilläkään ei ole tietoa, eikä sitä mainita myöskään Carl-Rudolf Gardbergin laajassa teoksessa Kirjapainotaito Suomessa (3. osa, 1973). Niinpä on mahdollista, ettei kyseessä kuitenkaan "Helsingfors"-tekstistä huolimatta ollut helsinkiläinen yritys.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?
Kommentit (3)
Eero Rantalaiho kommentoi:
Amanuenssi Sofia Lahti kommentoi:
Hyvä havainto! Kähler siis oli kuin olikin helsinkiläinen yritys. Koska se ei nähtävästi ollut painotalo, se on voinut olla kortin teettäjä ja/tai levittäjä.
Sama kuvakulma Kolilta Pieliselle on ollut valokuvaajien suosiossa vuosikymmenestä toiseen, 1800-luvun lopulta lähtien. Ehkä alkuperäinen valokuvakin vielä löytyy arkistoista ja kuvaajan nimi selviää.
Anonyymi kommentoi: