Hei! Kiitos hyvästä vastauksesta mielenkiintoiseen kysymykseen. Valokuvaaja Minna Kortelaiselle näyttäisi löytyvän siskot Aino Emilia s.1879, Hulda s.1885 ja Thea. Ainakin Hulda on mainittu valokuvaajaksi. Minna ja Anni voisivat olla Wilhelmiinan ja Aino Emilian lempinimet. Valitettavasti en löytänyt heistä tarkempia tietoja. Kansallisatelieri/Kansallisvalokuvaamo toimi Iisalmessa 1910-1924 ja sen ehkä omisti koko ajan J.R. Juntunen. Pitäisi tarkistaa. Se näytti sanomalehtien perusteella olleen ainut valokuvaamo Iisalmessa sinä aikana ja nimikin näytti lyhentyneen yksinkertaisesti "Valokuvaamoksi". Vuoden 1924 lopussa näyttää toiminta loppuneen, koska Kortelainen ilmoittaa tammikuussa 1925, että kuvia voi edelleen tilata häneltä, mutta Helsingistä. Marraskuussa 1924 kuopiolainen valokuvaamo L. Marjanen avasi sivuliikkeen Iisalmeen os. Savonkatu 11 . Valokuvaaja Minna Kortelainen työskenteli Iisalmessa Kansallisvalokuvaamossa, joka lienee toiminut ihan aluksi entisellä Erottajan Atelierin sivuliikkeen paikalla Puustisen talossa (N:o 20) ja sitten pian jo 1910-luvulla puuseppä Erik Pakarisen talossa os. Savonkatu 12 (tontti n:o 14). Pakarisen talon ateljeesta ja Minna Kortelaisesta on hauska Eeva Remeksen kirjoittamana muistelma Helsingin Sanomissa. Lähde: Eeva Remes ” Kuuluisuuksia myyntipöydän takana” Helsingin Sanomat 6.1.1968, siv.10 https://nakoislehti.hs.fi/448f13d9-e220-45a5-bcb0-98eece811dc1/10?q=Minna%2BKortelainen 1920: Iisalmessa asuivat osoitteessa Rantakatu 2 (tontti n:o 3a) vuokralla sisarukset Hulda Kortelainen (s.1885) ja Aino Emilia Kortelainen (s.1879). Hulda Kortelaisen ammatiksi on merkitty ”valokuvaaja”. Lähde: Iisalmen kaupungin henkikirjat 1920. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5990337450&aineistoId=1730668684 1943: Minna Kortelaisen kuolinilmoituksessa on mainittu ”rakasta kultaista sisarta” kaipaavat Thea ja Aino. Lähde: Helsingin Sanomat sunnuntai 17.10.1943 siv. 3 https://nakoislehti.hs.fi/fcdc25f2-e2b3-42e8-a4da-51cfbce3dbde/3?q=Minna%2BKortelainen

Lähetin tuon alkuperäisen kysymyksen. Kiitos kommentista. Nimien avaaminen voi antaa vastauksen kysymykseen, mikä oli sisarusten yhteys Orimattilan Niinikosken Kaitalaan, oliko heillä jotain sukulaisuussuhteita sinne vai olivatko he vain isoäitini Helmin kesätuttuja. Sukuyhteyttä ei ole äkkiseltään löytynyt eikä kukaan sellaista muista. Muistikuvien mukaan he viettivät kesiä ns. Helanderin talossa ja nuorilla naisilla oli yhteisiä harrastuksia, mm. pienimuotoisia kesänäytelmiä "kyläteatterissa". Ilmeisesti heidän kameran linssin läpi ikuistettiin jokunen tuon kulmakunnan asukas vuosisadan alkupuolella. Muutama kuva meidänkin sukualbumissamme lienee heidän ottamiaan.

Tarkentui vähän lisää: Antti Kortelainen s.1845-k.n. 1904-1907 pso Amalia Kortelainen s.1848 1)Thea Kortelainen s.? 2)Anna Kortelainen s.1878 3)Anni Mathilda Kortelainen s. 1878, kätilö 4)Aina Emilia Kortelainen s.1880, kätilö 5)Hulda Wilhelmiina Kortelainen s. 1885, valokuvaajaoppilas 6)Joel Kortelainen s. 1890, torikauppiaanapulainen Asunto: Helsingin kaupunki, kaupunginosa 7, kortteli 109 (Forelli) Bergmansgatan 31 HK 1904 Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:208 Henkikirja, 7.-11. kaupunginosa (1904-1904). Tiedosto 114. Kansallisarkisto. Viitattu 23.12.2022. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5230484234&aineistoId=2109025863 HK 1908 Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:239 Henkikirja, 6.-8. kaupunginosa (1908-1908). Tiedosto 280. Kansallisarkisto. Viitattu 23.12.2022. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5273509308&aineistoId=2109526336 HK 1910 Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:260 Henkikirja, 7. kaupunginosa (1910-1910). Tiedosto 122. Kansallisarkisto. Viitattu 23.12.2022. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5986137248&aineistoId=2109878951

Hyvää alkanutta vuotta 2023! Aihe niin kiinnostava, ettei voinut vielä lopettaa. Sain nyt selville, että valokuvaaja Minna Kortelainen sai kasteessa nimen Hulda Wilhelmina (s.24.8.1883 Helsinki -k.8.10.1943 Helsinki). Ja sekin selvisi, että siskoista Anna Mathilda (tunnettu myös nimillä Anni ja Thea A.M.) tosiaan valmistui Helsingissä kätilöksi (s.24.12.1877, aloitti kätilökurssin 15.1.1904). Siskoista Aina Emilia (s.26.9.1879 Helsinki) mainitaan ensin liikeapulaiseksi (myös kätilöksi, ehkä virhe?) ja myöhemmin valokuvaajaksi (HK1920). Eli siinä olisi valokuvaajasiskokset. Löytyi myös linkki Orimattilaan: siskosten äidinisä David Adamsson oli syntynyt Orimattilan Heinämaan (Hyyttäri) kylässä Erolan talossa ja sittemmin mennyt kotivävyksi Artjärven Villikkalan Jaakkolan taloon (myöhemmin Uotilan isäntä). Ainakin Villikkala ja Niinikoski ovat vain muutaman kilometrin päässä toisistaan. Löytyisiköhän sitä kautta linkki siskosten kesänviettopaikkaan Orimattilassa? Lähde: Helsinki syntyneet 1856-1884 (MKO1-40) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8747&pnum=1843 / Viitattu 01.01.2023 Lähde: Uudenmaan läänin henkikirjat. U Henkikirjat. U:394 Henkikirja, 7. kaupunginosa (1920-1920). Tiedosto 225. Kansallisarkisto. Viitattu 24.12.2022. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5986357388&aineistoId=2112399450

Hyvää tätä vuotta ja sydämelliset kiitokset tiedoista. Isoäitini meni naimisiin 1912, minkä jälkeen korttien vaihto hiipui, vuoden 1918 jälkeen kortteja ei ole (ainakaan säilynyt). Viimeisessä omassa ateljeessaan Iisalmessa otetussa ja vuonna 1918 lähetetyssä kortissa, johon isoäitini on kirjoittanut kuvapuolelle nimen "Minna", Minna kertoo kaipaavansa "Kaitalan rauhan tyyssijaan". Isoäidilläni ja Minnalla tuntui korttien viestien perusteella olleen erityinen ystävyyssuhde ja olettaisin, että he olivat tavanneet ja tutustuneet Niinikosken Kaitalassa kesäharrastusten parissa. Kortelaisten sisarusten (Minna, Anni ja myös Aino korttien allekirjoittajina) jonkinlainen sukulaisuussuhde oli tuonut heidät ilmeisesti viettämään kesiä Niinikoskelle ja Kaitalaan, jonne myös isoäitini saapui opettajaksi 1905 valmistuttuaan Heinolan seminaarista. Hänellähän ei ollut mitään aiempaa suhdetta Orimattilaan. Helsingissä isoäidilläni ja Kortelaisilla oli yhteinen tuttavaperhe "Kannas". Nimet ovat haasteellisia, koska niitä vaihdettiin ja otettiin käyttöön tuohon aikaan ilman mitään virallista rekisteröintiä, ainakin Orimattilassa.

No, löytyihän se yhteys, kun viitsi vähän tukia. Tämän Heladerin talossa vaikuttaneen itsellisen Erik Johan Helanderin puoliso Maria Taavetintytär oli mainitun Artjärven Willikalan Uotilan talon isännän Taavetti Aataminpojan tytär. Niinpä sisarukset pyysivät korteissaan ja kirjeissään välittämään terveiset ensimmäisenä "tädille" ja sitten kaikille muille. Mainitsemalleni Helsingissä asuneelle Kannaksen perheelle löytyi myös yhteys näille kyläkulmille. Kaarle Edvard Kannas, maakauppias ja entinen kansakoulun opettaja, muutti perheineen Orimattilan Pyörähtälästä, Kaitalan naapurista, perheineen Helsinkiin 1912. Yhteys on nyt ratkaistu.

Hienoa. Asiat selkeytyneet. Vielä pitää minunkin kertoa tarmokkaan Minna Kortelaisen ”Noan arkista”. Minna Kortelaisen Kansallisvalokuvaamon ateljee sijaitsi siis Iisalmessa Savonkadulla puuseppä Pakarisen talossa (tontti n:o 14) aivan kuten edellisetkin kuvaamot. Vuonna 1919 Pakarinen myi talonsa ja tonttinsa iisalmelaiselle apteekkari Väinö Ignatiukselle (1), joka vuokrasi taloa eli kuvausateljee lienee edelleen ollut Kortelaisen käytössä. Vuonna 1923 asessori Ignatius, joka itse oli jo muuttanut Helsinkiin; myi talon ja tontin n:o 14 Suomen Maatalousosakepankille (SMOP), joka rakensi pian paikalle uuden pankkitalon (2). Minna Kortelaisen ateljeen oli muutettava pois. Sanomalehteen Kortelainen pani ilmoituksen ”Valokuvaamon siirtämisen vuoksi liike pidetään kesäkuun ajan suljettuna. Kansallis-Valokuvaamo” (3). Iisalmessa toimi vuonna 1902 perustettu vapaaehtoinen palokunta (W.P.K.), jolle kaupunki oli v.1908 lahjoittanut tontin oman talon rakentamista varten. Tontti oli päätetty antaa kirkkotorin kaakkoiskulmasta, määrittämättä asiaa tarkemmin. Paikkaa oli käytetty rakennuskivien ”kaatopaikkana”. WPK ei rakentanut taloa, joten kirkkotorilla oli aina vuoteen 1932 vain yksi vuonna 1887 rakennettu rakennus: yhdistetty ruiskuhuone-poliisiputka, joka oli saanut vahtimestarinsa ja ulkonäkönsä mukaan liikanimen ”Karvisen kirkko”. WPK antoi ilman ateljeeta jääneelle Minna Kortelaiselle luvan pystyttää väliaikaisen valokuvaamorakennuksen tyhjälle lahjatontilleen ja sinne Kortelainen sen rakennuttikin. 19.8.1924 Iisalmen kaupunginvaltuuston kokouksessa WPK otti tonttiasiansa esille ja pyysi määrittämään lahjatonttinsa tarkan paikan kirkkotorin kaakkoiskulmassa. Aikoinaan sitä ei oltu tehty. Samalla tuli esille tontin nykyinen käyttö eli Minna Kortelaisen ateljee. Kaupungin isät katsoivat, että moinen ”Noan arkki” ei ole sopiva olemaan julkisella paikalla ja päättivät vaatia sen poistettavaksi 1.9.1924 mennessä! Neiti Kortelainen kuitenkin ilmoitti, että rakennuksen siirto on mahdotonta toteuttaa tuossa aikataulussa ja pyysi lykkäystä 1.1.1925 asti, mikä hänelle myönnettiin ”kuvaamoa innokkaimmin aikoinaan paikaltaan vietäväksi vaatineiden lämpimällä periaatteellisella kannatuksella” (4,5). Vielä marraskuussa 1924 Minna Kortelainen uskoi, että saisi Kansalliskuvaamolle asianmukaiset uudet tilat. Hän pani sanomalehteen ilmoituksen ”Kansallisvalokuvaamo siirretään lähitulevaisuudessa lähemmin ilmoitettavalle paikalle ja laajennetaan täysin ajanmukaiseen kuntoon” (6). Lopulta uutta paikkaa ei löytynyt ja Minna Kortelainen poistui Iisalmesta vuoden 1924 lopussa, mutta ilmoitti, että kuvia voi edelleen tilata häneltä osoitteesta Vuorimiehenkatu 31 Helsinki (7,8). Ja niin monella tapaa lahjakas valokuvaaja Minna Kortelainen oli poistunut Iisalmesta. Kuva 1: M “Valokuvaaja Minna Kortelainen,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 22. huhtikuuta 2023, https://digi.kirjastot.fi/items/show/121919. Kuva 2: “Karvisen kirkko,” Minna Kortelaisen ”Noan arkki” sijaitsi ruiskuhuoneen tornin kohdalla kirkkotorin kakkoiskulmassa. Kuva noin v.1934, jolloin kivikasat oli jo siivottu pois. DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 22. huhtikuuta 2023, https://digi.kirjastot.fi/items/show/121100 Kuva 3: “Näkymä Poroselälle Savonkadulta vuonna 1890,” Tuomas Väisäsen talo, jossa Minna ja Aino Kortelainen asuivat, sijaitsi polun varrella näkyvän vaaleaseinäisen talon takana (kattoa näkyy vähän). DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 22. huhtikuuta 2023, https://digi.kirjastot.fi/items/show/121971. Lähde 1: Henkikirja 1919: talo n:o 14 omistaja Väinö Ignatius https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5316084453&aineistoId=1730527117 Lähde 2: Salmetar 18.10.1924. SMOP:n talon tupaantuliaiset. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1458298?term=Osakepankin&page=2 Lähde 3: Salmetar 2.6.1923. Kansallisvalokuvaamo suljettu kesäkuun ajan. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1457917?term=Valokuvaamon&page=4 Lähde 4: Savo 21.8.1924 siv. 3. Kaupunginvaltuuston kokous 19.8.1924. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1462735?term=Minna%20Kortelaiselle&page=3 Lähde 5: Salmetar 21.8.1924 siv. 3. Kaupunginvaltuuston kokous 19.8.1924. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1458317?term=ajastajan&page=3 Lähde 6. Salmetar 8.11.1924. Kuvaamon uusi paikka ilmoitetaan lähitulevaisuudessa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1458437?term=valokuvaamo&page=1 Lähde 7: 10.1.1925 Salmetar siv. 4. Kuvia voi tilata os. Vuorimiehenkatu 31 Helsinki. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1458459?term=Kortelainen&page=4 Lähde 8. Helsingin poliisiarkiston osoitekortti: 1.1.1925 alkaen Hulda Kortelainen rekisteröity osoitteeseen Vuorimiehenkatu 31. Rekisteriin Kortelainen ilmoittanut yllättävästi, että tullut Kajaanista.