19.5.2020

Miten määritellään henkilön tunnistettavuus valokuvassa?

Miten määritellään tunnistettava henkilö valokuvissa? Tarkoittaako, että valokuvassa kasvot näkyvät selkeästi eli käytännössä edestä tai sivusta otettu henkilöstä kuva? Muuttuuko henkilö tunnistamattomaksi jos on kuvattu selkäpuolelta tai takaviistosta niin, että hieman nenänpäätä kenties näkyy? Voiko em. kaltaisia kuvia julkaista netissä tai julkaisuissa ilman lupia?Esimerkkinä tapaus jos on kuvattu henkilöitä työssään. Aikaa kuvauksesta kulunut kauan, lähes 30 vuotta. Työantajalta eli yritykseltä saatu kuvauslupa, työntekijöiltä ei erikseen kysytty kuvauslupaa. Julkaisuun ei lupaa yritykseltä eikä kuvattavilta. Yritys on edelleen toiminnassa, mutta työntekijät todennäköisesti jo eläkkeellä. Lupien kysyminen voi olla hankalaa. Kuvattavat varmasti tunnistavat itsensä kuvista, työkaveritkin varmaan ja tuttavatkin vaikkei kasvoja näy.

Amanuenssi Sofia Lahti vastaa:

Henkilön tunnistettavuus valokuvassa riippuu tietenkin monesta asiasta, kuten kunkin kuvan katsojan käytössä olevista tiedoista, havaintokyvystä tai teknisistä apuvälineistä. Internetissä ja esimerkiksi puhelinten kameraohjelmissa käytössä olevat algoritmit tunnistavat saman henkilön jo yllättävän erinäköisistäkin kuvista. Lisäksi ihmismieli saattaa ilman laitteiden apua ja huomaamattakin rekisteröidä varsin paljon havaintoja toisesta ihmisestä, jolloin hänet voi tunnistaa jo hiuksista, pukeutumistyylistä tai omanlaisestaan käden asennosta - myös selkäpuolelta, kuten totesit. 

Kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietosuojasuosituksessa tunnistamisen ulottuvuuksia kuvaillaan näin: "esimerkiksi valokuva, josta henkilön kasvot erottuvat tai josta henkilö on muuten tunnistettavissa, on henkilötieto, vaikka kuvaan ei liittyisi tietoa siitä, kuka kuvassa on. Kun arvioidaan, onko henkilö tunnistettavissa, tulee asetuksen johdanto-osan 26 kohdan mukaan ottaa huomioon kaikki keinot, joita voi kohtuullisen todennäköisesti käyttää tietyn luonnollisen henkilön tunnistamiseen suoraan tai välillisesti. Tunnistamisen todennäköisyyttä arvioidaan esimerkiksi tunnistamisesta aiheutuvien kulujen, tunnistamiseen tarvittavan ajan sekä käsittelyajankohtana käytettävissä olevan teknologian ja teknisen kehityksen perusteella."

Ei ole kenenkään etu, että tästä lähtien julkaistaisiin vain kuvia, joissa ei näy ainuttakaan tunnistettavaa henkilöä. Se ei ole tietosuoja-asetuksenkaan tarkoitus. Asetuksen taustalla on periaate, että ihmisillä tulee lähtökohtaisesti olla oikeus päättää, mitä tietoa (kuten kuvia) heistä julkaistaan (ja säilytetään). 

Museon näkökulmasta kuvat henkilötietoineen kaikkineen ovat kulttuuriperintöä, joka kuuluu kaikille yhteisesti. Kaikkien tunnistettavien henkilökuvien julkaiseminen ei ole automaattisesti väärin, mutta ei myöskään automaattisesti oikein. On myös tärkeää muistaa, että kuvauslupa ei ole julkaisulupa. 

Tärkeintä on käyttää harkintaa ja hienotunteisuutta, jotta kuvia julkaistessaan tietää, mitä on tekemässä. Aina ei tosiaan ole mahdollista kysyä julkaisulupaa kaikilta. Kun julkaiset kuvan, otat ratkaisusta vastuun ja varaudut poistamaan kuvan, jos käy ilmi, että joku asianosaisista sitä vaatii. Tärkeintä on miettiä, voiko kuvan julkaisu jollakin tavoin loukata tai halventaa kuvassa olijoita tai levittää heistä väärää tietoa. Tiedätkö, mistä kuvassa on kysymys? (Tässä esimerkkitapauksessa varmaankin kyllä, jos kuva on itse ottamasi.) Missä asiayhteydessä kuva julkaistaan? Mitä tietoja sen yhteyteen kirjoitetaan? Miksi haluat julkaista kuvan, mitä haluat sillä kertoa? Olisiko julkaisusta enemmän iloa kuin harmia? Jos olisit itse joku kuvan henkilöistä tai yrityksen edustaja, mitä ajattelisit asiasta? Tällaisen harkinnan jälkeen olet jo varmemmalla pohjalla ja pystyt tekemään perustellun julkaisupäätöksen.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia