Huom! Suomen valokuvataiteen museon Kysy museolta -palvelu on kesätauolla 18.6.-17.8.2025.
Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Mistä löytäisin tietoja 1800-luvun valokuvaajien ateljeerakennuksista?
Etsin tietoja 1800-luvun loppupuolelle (n. 1860-1880) ajoittuvista ateljeerakennuksista; lähinnä niiden suunnitelmia, piirustuksia ja mahdollisia valokuvia itse työtilasta ja rakennuksesta. Irma Savolaisen turkulaisia valokuvaajia käsittelevässä tutkimuksessa (TMM raportteja 15) mainitaan ensimmäisen Turkuun rakennetun ateljeen piirustusten olevan vuodelta 1863. Tämä Euphrosyne Chiewitzin käyttöön tullut ateljeetila liittyi kiinteästi asuinrakennuksen yhteyteen. Mainitusta ateljeesta en Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista suoraan löytänyt piirustuksia, mutta vielä enemmän olisinkin kiinnostunut J.J. Reinbergin arviolta 1867 lähtien käyttämästä ateljeerakennuksesta, joka oli lautarakenteinen ja tehty siirrettäväksi. Savolaisen julkaisun sivulla 81 olevassa kuvassa ateljeerakennus näkyy osittain taustalla, mutta siitä ei ilmeisesti ole minkäänlaista dokumenttia olemassa. Varsinainen kysymykseni siis kuuluu, onko ateljeista olemassa tutkimusaineistoa ja löytyisikö mahdollisesti tietoa muualla Suomessa käytetyistä Reinbergin ateljeen tyyppisistä ratkaisuista?
Intendentti Anni Wallenius vastaa:
Olet varmaan tutustunut myös Catherine af Hällströmin artikkeliin Johan Jakob Reinbergistä teoksessa Varjosta ( Suomen valokuvataiteen museo 1999)? Af Hällströmin lähteinä ovat muun muassa Reinbergin lesken Matilda Reinbergin haastattelu, Reinbergin lähipiirin perunkirjat sekä kirjalliset aikalaislähteet, joista ainakin suurin osa taitaa olla kyllä myös Savolaisen lähteinä. Hällström epäilee, että Reinbergin ensimmäiset ateljeet sijaitsivat ulkona, talon seinustalla, ja niitä seurasi tuo keskikaupungille pystytetty purettava ja koottava ateljee-rakennus, jonka kattopinnasta puolet oli lasia.
Suomalaista valokuvahistorian tutkimusta on valitettavan vähän. Edelleen Irma Savolaisen tutkimusjulkaisun rinnalle ei juurikaan ole syntynyt alkuperäislähteisiin nojautuvia selvityksiä suomalaisen valokuvan 1800-luvun materiaalisista puitteista, näitä sivutaan lähinnä yksittäisiin kuvaajiin keskittyvissä julkaisuissa. Erkki Fredriksonin julkaisussa "Walokuvaus Jyväskylässä 1800-luvulla" (Keski-Suomen museon monistesarja 1/83), on julkaistu Jyväskylän kaupunginarkiston kokoelmista löytyvä arkkitehtuuripiirustus Jyväskylässä sijainneesta lehtori Rafael Hårdin "valokuvaustehtaasta", joka koostui erillisestä ateljee- ja laboratorio-osasta. Mahdollisia löytöpaikkoja kiinnostavalle aineistolle saattaisivat olla myös paikallis- ja maakuntamuseot tai -arkistot, joilla on kokoelmissaan paikkakunnalla toimineiden kuvaamojen kokoelmia. Esimerkiksi Porvoon museolla saattaisi olla tietoja Natalia Linsénin tai Kuopion museolla Viktor Barsokevitschin ateljeista mahdollisesti säilyneistä piirustuksista tai valokuvista. Mutta nämä ovat tietysti myöhäisempiä ja kiinteämpiä kuin Reinbergin siirrettävä ateljee.
Valokuvia ateljeista löytyy vähän, mutta kuitenkin jotakin. Niistä harvemmin voi päätellä aukottomasti interiöörin kokonaisuutta, mutta jotakin osviittaa saa kuitenkin.
Finnasta bongasin muutaman. Ulkokuva Mellgrenin valokuva-ateljeesta Lindholmin pihassa Kauppakadulla Tampereella 1866.
1900-luvun alkuvuosilta lienevät nämä kuvat Porista, John Englundin ateljeesta.
Kansainvälisiä esimerkkejä löytyy jonkin verran Googlen kuvahaulla.
Kokoelma-amanuenssimme Laura Gelmi on kirjoittanut 1920-luvun tuulista ateljeiden sisustuksessa ja varustamisessa, teksti löytyy täältä. Tuon tekstin kuvituksena olevat kuvat ovat museomme kokoelmissa.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys