21.1.2022

Mihin perustuu tieto, että A. Aarniolla on ollut kuvaamo Parikkalassa?

Kuvassa isoisäni nuoren näköisenä, ajoittunee välille 1915-1920.

Kysyn tarkempia tietoja Kuka kuvasi - sivullanne olevasta kuvaamo A. Aarniosta, toimintavuodet 1888-1920. Mihin perustuu tieto että A. Aarnio on kuvannut Parikkalassa? En löytänyt tähän mistään vahvistusta. Olen käynyt läpi Parikkalan lehtiä ja siellä on vuosisadan alussa kuvannut mm. A. Eder Sortavalasta ja muutama muu kuvaaja. Mielestäni muut Aarnion kuvat ovat kovin erilaisia kuin nämä "petäjäkuvat". Olen kiinnostunut sillä isovanhemapi ovat Parikkalasta ja heidän perintönään olen saanut muutaman petäjäkuvan. Kaikkia ihmisiä en enää tunnista. Parikkalan FB-sukututkimusryhmässä olemme myös miettinneet tämän kuvaajan ja kuvauspaikan arvoituista. Kuvat ajoittuvat noin vuosille 1915-1922. Kuvauspaikka lienee Parikkalan kirkon lähellä oleva kahvila tms. paikka.

Amanuenssi Leena Sipponen vastaa:

Tieto perustuu Museoviraston kansatieteelliseen kyselytutkimusaineistoon, tarkemmin vuonna 1971 tehtyyn kyselyyn numero 18 "Valokuvasta ja valokuvaajista
(ammattivalokuvaajat, omatekoiset kamerat, välineet ja tarvikkeet, erilaiset valokuvat, kielteinen suhtautuminen valokuvaan, kodin valokuvat, erilaisista henkilökuvista, markkinakuvat)". Parikkalasta kyselyyn on vastannut E. Saukkonen. 

Kyselyaineistoja ei ole digitoitu, joten niihin tutustuakseen on oltava yhteydessä Museovirastoon: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/arkisto/arkistoaineistot/kansatieteen-aineistot

Kommentit (4)

Sirkku Dölle kommentoi:

Takerruin tähän kuvaan siksi, että äidistäni on otettu rippikoulukuva vuonna 1921 täsmälleen samassa paikassa. Kuvan pinta-ala ja reunat täsmäävät. Äitini on aikoinaan itse kirjoittanut nimensä, aiheen ja kuvausvuoden kuvan kääntöpuolelle. Valokuvaajan nimeä hän ei ole kirjoittanut. Hän kävi 1970-luvun alussa pyynnöstäni kuvansa läpi ja kirjoitti niihin tietoja. Osin seurasin työtä, mutten koko aikaa. Rippikouluryhmät olivat tuohon aikaan hyvin suuria, joten lähialueen valokuvaajia saattoi tulla kuvaamaan rippikoululaisia - jotkut laativat pieniä ilmoituksiakin paikallislehteen toiminnastaan. Aarnio kierteli kesäisin eri paikkakunnilla kuvaamassa. Sven Hirn mainitsee kirjassaan Ateljeesta Luontoon s. 115, että Aarnio työskenteli kesäaikaan kameran kanssa myös Sortavalassa, Savonlinnassa ja Joensuussa sekä todennäköisesti pienemmilläkin paikkakunnilla. Olen kysyjän tavoin selannut paikallislehteä, muistan savonlinnalaisen Sihvosen ja muutaman muun, mutten Aarniota. Jatkan vielä selvittelyä muita lähteitä läpikäyden.

Sirkku Dölle kommentoi:

Palaan kuvaajaan. Selasin verkossa Kansalliskirjaston digitoimia Parikkalan Sanomia vuodesta 1908 viimeisenä vuotena 1922. Niistä paljastui, että valokuvaaja Aarnio on ollut etunimeltään Oskar tai Oskari. Toisessa ilmoituksessa (12.5.1920 s.4.) on etunimestä vain ensimmäinen kirjain O, toisessa ilmoituksessa (19.5.1929 s.4.) on Osk. E. Saukkonen mainitsee K18-kyselyvastauksessaan vain sukunimen Aarnio. " Aarnio toimi ammattikuvaajana kirkolla, Aarniolta puuttui toinen käsi. Hän kuvasi kirkkoväkeä hyvin ahkeraan 1915-20. Varsinkin nuori väki kuvautti itseään hänellä. Kuvat otettiin ulkona isojen petäjien juurella, jolloin nämä olivat taustana. Kuvat olivat kokokuvia.Liike käytti nimeä Valokuvaamo Aarnio, valokuvaus oli hänen pääammattinsa." Lehti-ilmoituksissa ilmenee, että Aarnio toimi mm. Punkasalmen puutarhan asiamiehenä eli välitti kasvitarhantaimia. Kirjaan Suomen valokuvaajat 1842-1920 on A. Aarnion kohdalla tehtävä oikaisu, poistettava kohta Kuvaamo II.

Helena Tiainen kommentoi:

Parikkalassa kuvanneita olen myös etsinyt lehti-ilmoitusten perusteella. Opettaja Oskar Aarnion elämänkulkua olen kirjannut, lehdessä ilmoitukset 1920. Aarnio on kuollut Heinävedellä 1939. Parikkalan lehdessä on vuosina 1914-1925 usean valokuvaajan ilmoituksia, mm A. Eder Sortavalasta 1914-1915, joka ilmoitti rakentaneensa ”uudenaikaisen atelierin” kirkolle M(atti) Kurrin pihalle. Myös Armas Niemelä 1915-1916 ja V(äinö). Kiihto 1922-1923 ilmoittavat kuvaavansa M. Kurrin luona kirkolla. Matti Kurrilla oli kahvila kirkonkylällä ja siellä hyvin monenlaista toimintaa. Lisäksi eräs sukulainen kertoi että hänen vanhempiensa kihlakuva v 1918 on otettu Osuuskaupan vieressä/lähellä, kuvaajan nimeä ei hänkään tiennyt. Kuva on juuri näitä ”petäjäkuvia”. Onko mahdollista että kuvaaja onkin vaihtunut mutta kuvauspaikka pysynyt samana eli kuvat otettu Kurrin pihalla?

Leena Sipponen kommentoi:

Kiitos selvityksistänne, Sirkku ja Helena! Tietoja on nyt korjattu ja täydennetty tietokantaamme. Hienoa, että petäjäkuviin, noihin parikkalalaisiin erikoisuuksiin, saatiin lisää tietoa. Ehkäpä asian laita on juuri noin kuin Helena arvelee, eli kuviin petäjän juurella on Parikkalassa ihastuttu, ja siitä on muodostunut suosittu kuvauspaikka, hääripä kameran takana kuka hyvänsä.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia