Hei!

Kiitos kysymyksestäsi. Tosiaan, valokuvaajien ammatillinen koulutus Suomessa aloitettiin verraten myöhään. 1800-luvulta toiseen maailmansotaan saakka valokuvaajat saivat oppinsa pääasiassa hakeutumalla kokeneempien valokuvaajien oppilaiksi valokuvaamoihin. Jo 1900-luvun alussa, ja etenkin sodan jälkeen valokuvauksen teknistä opastusta järjestettiin yleistyvän kameraseuratoiminnan puitteissa. 

Valokuvakoulutusta alettiin tarjota taideteollisessa oppilaitoksessa vuonna 1959. 1960- ja 1970-luvuilla koulutusta alettiin organisoida. Taideteollisessa oppilaitoksessa (myöhemmin Taideteollinen korkeakoulu) valokuvaus erotettiin kamerataiteen laitoksesta omaksi linjakseen 1973. Keskiasteen koulutusta on voinut saada Lahden taideteollisesta oppilaitoksesta (myöhemmin muotoiluinstituutista) vuodesta 1971.

Seuraaviin kirjallisiin lähteisiin kannattaa tutustua:

Lahden muotoiluinstituutin valokuvauskoulutuksesta on tehty kirja "Valotus - muotoiluinstituutin valokuvauskoulutus 30 vuotta" vuonna 2003.

Valokuvauskoulutusta käsitteleviä artikkeleita löytyy muutamasta Valokuvauksen vuosikirjasta, joita Suomen valokuvataiteen museo julkaisi 1970-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin:
Lehtikuvaajan opintie on pitkä ja mutkikas. Kati Louhivuori vuosikirjassa 1977,
Valokuvaopetuksesta. Jouko Kivimäki ja Tarja Salminen vuosikirjassa 1978,
Valokuvaajien koulutusjärjestelmän kehityksestä ja nykytilasta. Antti Hassi vuosikirjassa 1980,
Valokuvauksen opettamisesta. Johanna Vuoksenmaa ja Ritva Tähtinen vuosikirjassa 1994.

Lisäksi kannattaa lukea Arja Elovirran artikkeli "Valokuva kuvataiteena" julkaisussa Valokuvan taide (VB-valokuvakeskus ja SKS, 1992). Siinä käsitellään myös suomalaisen valokuvauksen institutionaalista pohjaa.