9.6.2012

Saisinko tietoja Tampereella ja Orivedellä toimineista kuvaamoista?

Kuva liittyy kysymykseen 2. Kuvassa sisarukset ehkä 1930-luvun alussa. Toinen sisarista leikkautti pitkän tukkansa 1931.

Kuva liittyy kysymykseen 1.

1.Luin vastauksenne tamperelaisesta I. Nymanista, kiitos! Onko Tampereella toiminut myös valokuvaaja J. Nyman, ja jos on, koska? Minulla on pari kuvaa, joissa on ihan selvä J-kirjain. 2. Entä koska Tampereella toimi Rasmussen-niminen kuvaamo? Nimestä en tosin saa täysin selvää. 3. Koskahan Orivedellä toimi (Kerttu?) Liimola -niminen kuvaamo?

Tutkija Maria Virtanen vastaa:

Mukavaa, että olit löytänyt palvelustamme aiemman vastauksen, jossa käsiteltiin tamperelaisesta kuvaajaa Ida Nymania. Myös hallussasi olevat kuvat, joissa näyttää lukevan J. Nyman, ovat saman Ida Nymanin kuvaamia. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa i- ja j-kirjaimet kirjoitettiin usein niin, etteivät ne erotu toisistaan. Saattaa myös olla, että kirjapaino on tehnyt virheen ja painanut kuvan pohjukkeeseen i:n sijasta j:n.

Rasmussen-nimisiä kuvaamoita toimi pitkään Tampereella. Tanskalaissyntyinen Niels Rasmussen (1852-1911) perusti ensimmäisen nimeään kantavan kuvaamon Tampereen Hämeenkadulle 1886 ja toisen Kauppakadulle 1907. Niels Rasmussenin kuoltua hänen leskensä Pauline Rasmussen (1865-1944) jatkoi molempien kuvaamoiden toimintaa vuoteen 1917. Sen jälkeen kuvaamot siirtyivät pariskunnan pojalle Sigurd Rasmussenille (1892-1939), joka puolestaan jatkoi toimintaa Helsinkiin muuttamiseensa asti eli vuoteen 1927. Kuvaamoiden vaiheet ja omistussuhteet 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla ovat epäselvät. Ilmeisesti kuitenkin ainakin toinen kuvaamoista jatkoi toimintaansa ja nimikin oli edelleen N. Rasmussen. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla tamperelaisen N. Rasmussen -kuvaamon omistivat Hulda Maria Olenius (s. 1893) ja Elli Aleksandra Inero (s. 1906). Lähettämäsi Rasmussen-kuvaamon kuva lienee tosiaan 1930-luvulta.

Orivedellä tiedetään toimineen ainakin 1930-luvulla valokuvaajan nimeltä Matti Liimola (s. 1874). Hänen toiminnastaan museollamme ei valitettavasti ole tarkempia tietoja.

Kuvaajia ja kuvaamoita koskevaa tietoa voi hakea myös Kuka kuvasi? -verkkopalvelustamme, jossa on mahdollista tehdä erilaisia hakuja esim. kuvaajan nimen perusteella, kuvaamoittain ja paikkakunnittain.

Kommentit (5)

Matti J Kaleva kommentoi:

Jos asialla on museon toiminnan kannalta merkitystä, niin Valokuvaamo N.Rassmusenin kaikki loputkin vaiheet sekä täsmennyksiä jo museolla oleviin alkukauden tietoihin on edelleen löydettävissä tarvittaessa aina sen kuvaustoiminnan päättymiseen v. 2009 lopussa asti, vaimoni Anneli Olenius-Kalevan tietojen pohjalta. Kuvaamo oli siis Hulda Oleniuksesta lähtien samalla suvulla digiaikakauden alkuun asti. Silloin tuotantotekninen muutos olisi tullut liian kalliiksi ja riittikuvien jo näyvissä oleva käyttö- ja tekotavan murros aiheutti tämän valinnan. MJK

Timo Suvanto kommentoi:

Kerttu Liimolan (1905-1986) valokuvaamo toimi Orivedellä vielä ainakin 70-luvulla. Se oli orivesiläisten suosima riittikuvien ottopaikka. Kaunis nykyisellä keskustiellä olut rakennus purettiin vasta viime vuosituhannen lopussa, tarkkaa vuotta en muista. Kuva

Maija-Liisa Mäkelä kommentoi:

Valokuvaamo Liimolan talo Orivedellä purettiin vuoden 1989 syksyllä. Lähde: Oriveden Kirkonkylä. Ihmisiä ja elämää 1900-luvun alkupuoliskolla, s. 312. Saman lähteen mukaan Kertun peri hänen serkkunsa Annikki, joka oli ollut Kertulla apulaisena.

Helena Ferchichi kommentoi:

Minulla on valokuva biol.isästäni,Viljo Olavi Puumalainen.Kuva on otettu 1939-välirauha aikana.Viljo tuli äitinsä ja 4 sisaruksensa kanssa evakkonn Sortavalan maalaiskunnasta Treen Pispalaan. Takana Valokuuvaamo Rasmussen,Hämeenkatu 1 tai 10(kulunut). Asun Kangasalla.

Anonyymi kommentoi:

Minulla on myös valokuva jossa lukee selvästi: J.Nyman Tampere Hämeenk. 10 Kiinnostaa siksi että yritän ajoittaa tätä ko. kuvaa...

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia