13.6.2012

Mitä tietoja merkitään valokuvien yhteyteen näyttelykäytössä?

Museollemme valmistuu uusi näyttelytila, jonne tehtävien kuva- ja tekstitaulujen sekä digitaalisten materiaalien kohdalla meillä on herännyt pieni epätietoisuus kuvan omistusoikeuden merkitsemisen tarpeellisuudesta. Jokaiseen näyttelytilassa käyttämäämme kuvaan laitamme toki kuvaajan tiedot esille, mutta miten ohjeistatte museoita toimimaan kuvien omistusoikeuksien tai kuvan lahjoittajan tietojen kohdalla? Onko tämä tiedot tapana tuoda museomateriaalissa esille ja liittyykö näihin mitään lakipykäliä? Yksi ongelmakohdista on myös sellaiset vanhat valokuvat, joista ei tiedetä kuvaajaa mutta lahjoittaja tiedetään. Joudummeko jättämään tällaiset kuvat kokonaan pois näyttelymateriaalista vai pystymmekö vain laittamaan copyright-tietoihin museomme nimen (kuvat on meille lahjoitettu, mutta kuvien käytöstä ei ole aikoinaan tehty minkäänlaisia kirjallista sopimusta).

Tutkija Maria Virtanen vastaa:

Kuvien yhteydessä tulee aina mainita kuvaajan nimi, jos se vain on tiedossa. Samoin kuvien omistaja on tapana mainita. Ilmeisesti omistaja on tässä tapauksessa museonne, mutta jos käytätte näyttelyssänne ulkopuolisten omistamia kuvia, kannattaa selvittää, mikä on heidän kantansa omistajuuden mainintaan samalla kun sovitte muista kuvien näyttelykäyttöön liittyvistä asioista.

Kuvien lahjoittajaa ei ole tapana mainita, jollei lahjoittajan kanssa ole erikseen sovittu asiasta tai jollei museolla ole muuta painavaa syytä lahjoittajan mainintaan (esim. kuvien kuuluminen tiettyyn, tunnettuun lahjoituskokonaisuuteen). Kaikki lahjoittajat eivät halua nimiään julkisesti esille, joten menettelyllä suojataan lahjoittajan yksityisyyttä.

Mikäli hallussanne olevat kuvat on reprottu jonkun muun julkisen arkiston omistamasta kuvamateriaalista, tulisi originaalien omistajan olla tietoinen näyttelykäytöstä.

Kuvaajatietojen puuttumisen takia kuvia ei tarvitse jättää pois näyttelymateriaalista, jos arvioitte valokuvaa koskevan tekijänoikeuslainsäädännön perusteella, että hallussanne olevan vanhan kuvamateriaalin suoja-aika on umpeutunut, eivätkä kuvat ole ns. arkaluonteista kuva-aineistoa, jonka käyttö loukkaisi kenenkään yksityisyyden suojaa. Amanuenssi Maria Faarinen on laatinut hyvän tiivistelmän tekijän- ja lähioikeudesta Kysy museolta -palvelussa antamassaan vastauksessa (ks. http://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#id=137). Tekijän-, käyttö- ja omistusoikeuksia, yksityisyyden suojaa ja museoiden haltuun ns. suullisten sopimusten kaudella päätyneitä kuvia käsittelee myös erikoistutkija Anne Isomursu kirjassaan Kuvansa kullakin -valokuva-arkiston hallinnan kysymyksiä (Suomen valokuvataiteen museo 2011). Suosittelen tutustumaan kirjaan.

Tämä menee jo tiedustelemasi asian ulkopuolella, mutta lisään vielä, että sellaiset perustiedot kuin kuvausaika ja -paikka tulisi myös mainita kuvan yhteydessä. Jos kyseessä on valokuvateos, jolla on teosnimi, se ilmoitetaan myös kuvatiedoissa. Usein näyttelyissä näkee käytettävän rinnakkain esim. kuvien aikalaisvedoksia ja näyttelyä varten tuotettuja tulosteita digitaalisista kopioista ilman että näyttelykävijää informoidaan kuvatiedoissa asiasta. Suosittelemmekin ilmoittamaan kuvien yhteydessä myös tekniikan, jolla kyseinen kappale on valmistettu.

Urpo Rouhianen, Vantaa 1960. Digitoitu alkuperäisestä negatiivista. Uuden Suomen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.

Esimerkki kuvatietojen merkitsemisestä.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia