Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Kysy museolta -palvelu on kesätauolla 21.6–19.8.2024. Tauon aikana palveluun jätettyihin kysymyksiin vastataan elokuussa.
Lisää tietoa palvelusta.Mitä osaatte sanoa vanhasta valokuvasta?
isoisoäitini Emma Josefina Mariana Widenius. 7.5.1838 - 6.1.1901. Hieno puku, olikohan oma vai lainattu valokuvaamosta?
Mitä osaisitte sanoa tästä valokuvasta? Kuvaamon nimeksi on laitettu Apollo (ei muuta). Olisin kiinnostunut, milloin kuva on mahdollisesti otettu, missäpäin (Keski-Suomi?), ja onko kyse visiittikortista?
Amanuenssi Leena Sipponen vastaa:
Kiitos kysymyksestäsi. Mekko ja kampaus tosiaan näyttävät 1860-70-luvun muodilta, ja nainen näyttää melko nuorelta.
Jyväskylän valokuvaajista on julkaistu Erkki Fredriksonin vuonna 1983 laatima monistesarjan osa "Walokuwaus Jyväskylässä 1800-luvulla" (Keski-Suomen museon monistesarja 1/83). Sen mukaan varhaisimmat Jyväskylässä otetut kuvat ovat ambrotypioita vuosilta 1857-1860. Valokuvaajasta ei ole varmuutta, sillä kuviin ei ole merkitty kuvaajan nimeä. Toiminnasta ei jäänyt kirjallisia lähteitä, koska kaupungissa ei vielä ilmestynyt sanomalehteä, eikä viranomaisten säilyneissä asiakirjoissa ole merkintöjä valokuvaajien vierailuista. Varhaisimmiksi Jyväskylässä toimineiksi valokuvaajiksi Fredriksson esittää apteekkari Sigfrid Edvard Maexmontania sekä kirjansitojamestari Johan Petter Hambergia, mutta kaupungissa on voinut vierailla myös kiertäviä kuvaajia. Hambergin tiedetään ottaneen Jyväskylässä ambrotypiamuotokuvia, ja hyvin todennäköisesti myös Helsinkiin vuonna 1860 kuvaamon perustanut Maexmontan on kuvannut jo Jyväskylässä.
Ensimmäinen merkintä varsinaisesta kuvaamosta Jyväskylässä on vuodelta 1868. Rafael Hårdh, joka oli päätoimeltaan Jyväskylän seminaarin piirustuksen, käsityön ja maantiedon lehtori, piti valokuvausateljeeta saarnaajan leski Laura Staudingerin talossa Satamakadun varrella (nykyinen Vaasankatu 9) vuosina 1868-1873, ja Staudingerin naapuritalossa vuosina 1873-1889. Hårdhilla oli kuvaamossaan myös tilapäistä aputyövoimaa.
Richard Forsellilla oli huhtikuussa 1869 pastorinrouva Staudingerin talossa tuntemattomaksi jääneen yhtiökumppanin kanssa kuvaamo R. Forsell & Kumpp., ja Forsell on nimetty myös Hårdhin kuvaamon kuvaajaksi.
Ainakaan Hårdh ei yleensä signeerannut kuviaan.
Alkuperäistä kuvaa näkemättä on vaikea sanoa mitään varmaksi, mutta veikkaisin että kuvasta on myöhemmin tehty kopio Apollo -kuvaamossa. Apollo-ketjun kuvaamoita oli 1800-1900-luvun taitteessa Helsingin lisäksi Vaasassa, Imatralla ja Viipurissa, sekä 1910-1930-luvuilla Turussa.
Kuvan koko kertoo, onko se visiittikortti. Visiittikortin mediaanimitat ovat suunnilleen 75 x 105 mm.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys