Kiitos kysymyksestäsi.

Sinulle varmaan on tuttu Marjut Harjun kirjoittama elämäkerta "Samuli Paulaharju, Ruijanrannan reppuherra" (SKS 1989)? Sivulla 270 mainitaan, että "Paulaharju jätti jälkeensä yli 8000 negatiivia, jotka ovat Museoviraston kuva-arkiston hallussa. Määrää voidaan pitää hämmästyttävän suurena, kun ottaa huomioon muistiinpanojen valtavan määrän ja tuhannet piirustukset sekä ennen kaikkea sen, että Paulaharju joutui pitkillä patikkamatkoillaan kantamaan kaiken selässään, myös valokuvauksessa tarvittavat lasilevyt. Lapissa hänellä oli mukanaan jo selluloidinegatiiveja, vuonna 1921 hän käytti ensimmäisen kerran laakafilmejä ja vuonna 1929 rullafilmejä." Tiedot on lähteytetty Sirkku Döllen artikkeliin "Samuli Paulaharju piirtäjänä ja valokuvaajana" (Kurikan Joulu 1985), jota meillä ei Valokuvataiteen museon kirjastossa valitettavasti ole, eikä sitä ole digitoitu verkkoonkaan. Jos löydät artikkelin, siinä saattaa olla kerrotukin, minkälaista kameraa Paulaharju käytti 1910-luvulla.

Sen sijaan meillä on Sirkku Döllen artikkeli "Vaeltaja Samuli Paulaharju", julkaistu Valokuva-lehdessä 12/1975. Dölle kirjoittaa, että "kameran Paulaharju näyttää hankkineen vuoden 1907 tienoilla. -- Paulaharju käyttää varsin uskollisesti viimeisiin kuvauksiin asti 9 x 12 cm:n lasilevyjä. Tätä isompi koko, 12 x 18 cm, on ollut käytössä vain Pohjois-Karjalan matkalla sekä muutamassa Inkerin kuvassa. Selluloidinegatiiveja, 9 x 12 cm:n laakafilmiä sekä 6 x 9 cm:n rullafilmiä, valotettiin vain Suomen Lapin ja Ruijan matkoilla. Laakafilmille kuvataan ensimmäisen kerran vuoden 1921 keruumatkoilla, rullafilmikokeilut alkavat vuoden 1929 paikkeilla." 

Verkkosivuillemme on koottu kameroiden historiaa tyypeittäin, eri malleja esitellen. Osiossa Levy- ja läppäkamerat on sellaisia kameroita, joita Paulaharju on saattanut käyttää lasilevyille kuvatessaan.  Esimerkiksi kävisi vaikkapa Welta Watson. 
Rullafilmille kuvatessa mahdollisia kameramalleja löytyy osiosta Kokoontaittuvat rullafilmikamerat.

Kameraharrastus alkoi yleistyä kameroiden pienentyessä ja tekniikan kehittyessä 1800-1900-lukujen vaihteessa, ja hinnatkin laskivat. Vertailukelpoisia hintoja en pysty antamaan, mutta Paulaharju ei varmastikaan ole joutunut puille paljaille kameraostoksilla.