Kuva näyttäisi olevan Petroskoista. Etualan rakennus on hotelli Severnaja ja kuva todennäköisesti sodan ajalta. Samantapaisia matkamuistoja mm. Sortavalasta ja Kontupohjasta näkee usein sota-ajan kuva-albumeissa, vaikka omiin kameroihin olisi pitänyt hankkia erityislupa. Karjalan metsien läpi kulkeneista sotilasnuorukaisista oli moni ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan. Kysyjä kertoo, että kuvat on vedostettu Mimosa Sunotyp -paperille, jota saksalaiset valmistivat Dresdenissä ainakin vuosina 1939-1945.

Ajoitustani horjuttaa kuvassa etualalla oikealla näkyvä auto. Googlettamalla löytyneiden tietojen perusteella Popedaa alettiin valmistaa vasta vuonna 1946. Silloin kuvan täytyisi olla sodan jälkeiseltä ajalta. Kuvan nykyinen omistaja ei tiedä kuvaajan tehneen muita retkiä Neuvostoliittoon. Kysyjän tuoreen kommentin perusteella Museoviraston ylläpitämästä Suomen museot online -palvelusta löytyykin kuva liikennemuseo Mobilian kokoelmiin kuuluvasta GAZ -Pobeda 20 Proto -nimisestä autosta, jota on valmistettu jo vuodesta 1941 alkaen. Se on aivan saman näköinen kuin kuvan auto. Eri alojen asiantuntijat näkevät kuvissa erilaisia asioita. Lähetän siis tieliikenteen erikoismuseon Mobilian asiantuntijalle pyynnön vilkaista kuvaa. Olisiko auto joutunut suomalaisille sotasaaliina?

Konsultti Martti Piltz Mobiliasta kertoo, ettei auto ole Popeda, jonka tunnistaa "suorakylkisyydestä" eli sen lokasuoja eivät pullistu ulospäin, kuten kuvassa näkyvän auton lokasuojat tekevät. Piltzin mukaan: "Autot muuttuivat 1950-luvulla "suorakylkisiksi" ja ovat pakosta sellaisina säilyneet, koska "suorakylki" tulee peltiprässistä yhdellä mäjäyksellä." Pyöreäkylkisiä tehtiin vielä 1930-luvulla. Esimerkkeinä 30-luvun pyöreästä muotoilusta Piltz mainitsee kuplavolkkarin ja Aku Ankan auton.

Martti Piltz kertoo edelleen, että: "Auton merkki on todennäköisesti Chevrolet (malli De Luxe vm 1938-1939) ja sekavat rojut, jotka kuvassa näyttävät kattotelineeltä, ovat todennäköisesti sen puuhiilikaasugeneraattorin eli häkäpöntön osia. Se puolestaan voisi viitata siihen, että auto on miehitysviranomaisten eikä Puolustusvoimien kenttäarmeijan, syystä että armeija käytti vielä sodan alkupuolella pääsääntöisesti bensiiniä, kun siviilipuoli taas puuta tai hiiltä. Toisaalta häkäpönttö, jos se nyt tarkemmissa katselmuksissa on sellainen, voisi viitata myös myöhempään ajankohtaan, koska bensiinipulan pahentuessa armeijakin joutui käyttämään toissijaisessa ajossa puuta tai hiiltä."

Jatkosodan aikana suomalaiset miehittivät Äänislinnaksi nimittämäänsä Petroskoita vuosina 1941-1944. Hotelli Severnajan (jota suomalaiset miehittäjät nimittivät Pohjolaksi) verkkosivuilta käy ilmi, että hotelli rakennettiin vuosina 1934-1939, mutta se tuhoutui sodan aikana. Kun kuvaa katsoo tarkkaan, huomaa että ikkunoiden yläpuolella näkyy merkkejä tulipalosta ja vasen siipi on raunioina. Korjausurakka valmistui vuonna 1948. Näiden tietojen perusteella kuva on siis otettu vuosien 1939 -1948 välillä. Kalle Krappen internetissä postuumisti julkaistujen sotamuistelmien perusteella voisi arvella, että Severnaja poltettiin Petroskoin miehityksen yhteydessä noin 1.10.1941. Edellisen perusteella aikaisin mahdollinen kuvausajankohta siirtyy vuoteen 1941 ja mitä todennäköisimmin kuva on otettu suomalaismiehityksen aikana ennen vuotta 1944.