Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Ketkä ovat kuvassa ja onko yksi heistä vainaja?
Valokuvan kääntöpuoli.
Jaakko, Kustaa ja Hedvig Mandelin?
Hei, olisin kysynyt vanhasta valokuvasta, joka on arvioni mukaan vuodelta 1909 ja se olisi otettu Forssassa. Oletukseni on, että kuvan nainen olisi pukeutunut surupukuun ja kuvan vanhempi mieshenkilö olisi vainaja.
Vaikka hautajaisteema ei pitäisikään paikkaansa, arvelen että kuvassa on vanhemmat Hedvig ja Jaakko Mandelin sekä heidän poikansa Kustaa. Henkilöt asuivat Forssan lähellä Tammelassa ja Kustaa Mandelin kuoli vuonna 1909. Mikäli voitte vahvistaa tai kumota jonkun hypoteesini, olisin kiitollinen. Kuvan henkilöiden nimeäminen perustuu arvaukseen - ja siihen että kuvat olivat sukukuvien joukossa.
Amanuenssi Sofia Lahti vastaa:
Kuvan molemmat puolet kertovat minulle asioita, jotka vievät tulkintaa eri suuntaan kuin sinun hypoteesisi. Ajoitus vuoden 1909 tienoille on kyllä mahdollinen.
Jakob Ljungqvistilla oli tosiaan myös Forssassa Regina-niminen valokuvaamo, mutta kääntöpuolelle merkitty Länsiranta 14 on hänen Helsingissä sijainneen Regina-kuvaamonsa osoite. Regina toimi Länsiranta 14:ssä vuodesta 1907, ja se pysyi Ljungqvistin omistuksessa vuoteen 1918 asti. Forssan liikkeessä olisi tuskin käytetty pohjukkeita, joihin oli merkitty Helsingin kuvaamon osoite.
Pohjukkeesta näkyy, että se on alkujaan painatettu Ljungqvistin edellistä kuvaamoa varten, joka toimi vuoteen 1907 asti Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu 19; uusi osoite on korjattu tilalle käsin. Regina-kuvaamoon painatettiin myöhemmin omat pohjukkeet, mutta alussa Ljungqvist on toiminut säästäväisesti ja käyttänyt ensin vanhat pohjukkeet loppuun.
Kuvassa on todennäköisesti tosiaan pariskunta ja heidän poikansa, mutta henkilöiden tunnistus ilman lisätietoja on valitettavasti mahdotonta. Ketään heistä ei kuitenkaan ole tuotu studioon kuolleena. Vaikka vainajien kuvaaminen oli mahdollista ja Suomessakin silloin tällöin sitä tapahtui, vainajia ei kuljetettu kuvausta varten valokuvaamoon, vaan kuvaaja tilattiin kotiin. Vainajan asettelu elävän näköiseen asentoon olisi myös jokseenkin mahdotonta. Vainajat kuvattiin joko kuolinvuoteellaan tai pienet lapset joskus vanhemman sylissä.
Vanhat valokuvat herättävät usein spekulaatioita siitä, että henkilö olisi kuvattu kuolleena, jos hänellä on esimerkiksi silmät kiinni tai puoliummessa, tuijottava katse, jäykkä asento tai silmät näyttävät sumuisilta. Nämä kaikki ovat kuitenkin tyypillisiä varhaisen valokuvatekniikan käytännöistä ja rajoituksista johtuvia asioita. Vähemmän valoherkät valokuvausmateriaalit vaativat pidempää paikoillaan oloa, ja silmien räpäyttämisestä seurasi sumea katse, kun negatiiville ehti valottua kuva silmästä sekä avoimena että suljettuna. Pienet lapset ovat voineet kuvausjärjestelyjen aikana yksinkertaisesti nukahtaa aikuisen syliin.
Isän ja pojan yläpuolelle piirretyt ristit kyllä viittaavat siihen, että he ovat molemmat saattaneet kuolla ennen perheen äitiä, jonka yläpuolelle ristiä ei ole merkitty. Ristien piirtäminen on ollut surutyötä, mutta myös elämän loppumisen muistiin merkitsemistä, ja kansanperinteessä siihen on liittynyt paikallisia uskomuksia. Naisen tumma puku ei välttämättä ole kuvassa surupukuna, vaan se saattoi olla vain hänen paras pukunsa, joka oli puettu päälle valokuvausta varten.
Toivotaan, että jostain löytyy vielä lisätietoja perheestä!
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys