Kuvassa näkyy visiittikorttikuvia, jotka olivat valokuvan ensimmäinen suuri massakulttuuri-ilmiö 1800-luvun loppupuolelta noin 1930-luvulle. Niillä on kulttuurihistoriallista arvoa aikansa kuvina jopa silloinkin, kun kuvattujen henkilöllisyyttä ei tiedetä. Kuvat kertovat valokuvasta yhteiskunnallisena ilmiönä ja sosiaalisten verkostojen näkyväksi tekijänä. Samalla ne kertovat esimerkiksi kuvaamisen ja kuvattavaksi asettumisen tavoista ja muutoksista sekä pukeutumisen ja kampausten tyylihistoriasta. Parhaiden kuvaajien visiittikorttituotannolla on tietenkin myös esteettistä arvoa kauniina ja kohteensa olemuksesta sävykkäästi kertovina muotokuvina.

Visiittikorttikuvia tuotettiin paljon, ja niitä on säilynyt paljon. Kirpputoreille ja antikvariaatteihin niitä on myös päätynyt suurin määrin. Monien museoiden kokoelmissa on niitä runsaasti, ja museot saavat niitä edelleen lahjoituksina. Niinpä visiittikorttikuvien ostamiseen ei ole museoilla ollut tarvetta, paitsi ehkä poikkeustapauksissa, jos kyseessä olisi vaikka harvinainen kuva jostakin museon erikoisalan kannalta merkittävästä henkilöstä.

Visiittikorttien keräilijöitä on nykyisin jonkin verran, ja he voivat olla halukkaita maksamaan niistä, jos ne vastaavat heidän kiinnostuksenkohteitaan. Facebookissa vanhoista valokuvista keskustellaan ainakin ryhmissä "Visiittikortti" ja "Kuvassa - valokuvia suomalaisista".

Jos haluat tutustua kuviesi historiaan, voit hakea tietoa niiden kuvaamoista Kuka kuvasi -palvelustamme. Voit myös selata aikaisempia visiittikorttikuviin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia täällä Kysy museolta -palvelussa kirjoittamalla "Katso mitä on jo kysytty" -hakukenttään "visiittikortit" tai "visiittikorttikuvat".