Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Ketkä kuvasivat varhaisia Imatrankoski-matkamuistokuvia?
Kysymykseni koskee Imatrankosken partaalla kuvattuja muistovalokuvia, joita tuntuu vanhoissa kotialbumeissa olevan paljonkin. Imatrankosken kuohuja ovat matkailijat käyneet katsomassa ja paikalla on ollut valokuvaaja, joka on ottanut käynnistä muistoksi valokuvan. Pääsääntöisesti kuvauspaikka on ollut sama. Näitä valokuvia on kerätty mm. Facebook-ryhmässä nimeltä Karjalaisia valokuvissa, jossa Imatrankoski-muistovalokuvista kootaan omaa erityiskokoelmaa. Onko tietoa kuka oli kuvaaja tai kuvaajat, joiden toimesta näitä valokuvia otettiin matkustavaisille muistoksi tai milloin toiminta alkoi? Joissakin vanhoissa valokuvissa, jotka todennäköisesti on otettu imatralais- tai ensolaiskuvaamoissa, on ollut käytössä myös taustakankaana Imatrankoski-maisema - niin talvinen kuin kesäinenkin.
Tutkija Maria Virtanen vastaa:
Matkailukohteena suosittuun Imatrankoskeen liittyviä valokuvia löytyy tosiaan paljon paitsi kotialbumeista myös suomalaisten museoiden kuvakokoelmista. Matkailijoiden kuvaaminen Imatrankosken maisemissa alkoi 1870-luvulla, jolloin mm. pietarilainen L. Cluver ja saksalaissyntyinen, Viipuriin asettunut valokuvaaja Michael Seifert kuvasivat aihepiiriä. 1870-luvulta tunnetaan esim. kuvia, joissa matkailijat ylittävät kosken köysiradan rottinkikorissa istuen.
Varhaisimpia Imatrankoski-valokuvia on laajin kokoelma Museoviraston kuvakokoelmien hallussa. Joitain esimerkkejä niistä löytyy myös Museoviraston kuvakokoelmat.fi -verkkopalvelusta. Kuvia on julkaistu mm. Sven Hirnin kirjassa Imatran tarina – matkailuhistoriamme valtaväyliltä (Kanta-Imatran seuran julkaisu 3, 1978). Samoin Sven Hirnin väitöskirja Imatra som natursevärdhet till och med 1870 - en reselitterär undersökning med lokalhistorisk begränsning (Finska vetenskaps-societeten, 1958) käsittelee aihepiiriä. Kati Lintosen kirjassa Hymyilevät rannat - I. K. Inhan (1865-1930) luonnon hurmaus ja melankolia (Maahenki, 2008) on Imatrankoskea kuvina käsittelevä alaluku, johon kannattaa tutustua.
Myös tsaariperhe vieraili ihailemassa Imatrankosken kuohuja. Viipurilainen kuvaaja Jakob Indurski ikuisti 1886 Imatralla vierailleen tsaariperheen. Kuva löytyy kuvakokoelmat.fi –palvelusta.
Ainakin valokuvaaja Frans Engström, joka kuvasi Imatran matkailijoita 1890-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa pääasiassa kesäaikaan, käytti kuvissaan Imatrankoski-taustakangasta. On hieman epäselvää, kuvasiko Engström Imatralla omissa nimissään vai hoitiko hän Imatralla K. E. Ståhlbergin Viipurissa sijainneen Atelier Apollon haaraliikettä. Vuonna 1905 Engström joka tapauksessa siirtyi elokuva-alalle.
Imatralla matkailijoiden ikuistamista kosken maisemissa jatkoi n. vuodesta 1907 alkaen Edvard Ropponen, joka myös käytti kuvissaan taustakangasta. On mahdollista, että Engströmin taustakankaat siirtyivät tämän lopetettua Ropposen haltuun. Ropponen harjoitti kuvaustoimintaa ilmeisesti sekä omalla nimellään että nimellä Imatran valokuvaamo. Ropposen sisar Hilda Sundholm työskenteli veljensä kuvaamossa ja jatkoi myöhemmin yksin Imatran valokuvaamon toimintaa.
Imatrankoski oli suosittu aihe myös myyntiä varten kootuissa suomalaisten maisemakuvien sarjoissa, joita K. E. Ståhlbergille/Apollolle kuvasivat I. K. Inha ja Frans Engström. Myös Daniel Nyblinin maisemasarjoissa on aiheena Imatrankoski.
Lisätietoa tässä vastauksessa mainituista kuvaajista löytyy Kuka kuvasi -palvelusta. Myös Imatran kaupungimuseolla voi olla lisätietoa aiheesta.
Imatrankoski K.E. Ståhlbergin maisemasarjassa (no. 598) 1893, Suomen Matkailuliiton kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?
Kommentit (1)
Sirkku Dölle kommentoi:
Frans Engströmillä oli Imatralla hetken myös oma valokuvaamo Atelier Imatra. Asiasta on tieto Sven Hirnin kirjassa Imatran tarina sivulla 140. Sivulla 142 on saman kuvan kääntöpuoli, jossa komeilee Frans Engström Atelier Imatra Finlande. Kirjassa Suomen valokuvaajat 1942-1920 mainitaan sekä Engströmin että Ståhlbergin kohdalla, että sekä Atelier Imatra että Apollo olivat K.E. Stålbergin omistamia - Engström oli Imatran filiaalien esimies. Hämmästyttävää on, että Engströmin nimi komeilee suurilla kirjaimilla valokuvien taustapahveilla. Ståhlberg yleensä merkitytti kuvaajien nimet pikkukirjaimilla kuviin - jos ollenkaan.