Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Tutkimusta vanhojen studiokuvien taustakankaista?
Onko vanhojen studiovalokuvien taustakankaista tehty tutkimusta?
Tutkija Anni Wallenius vastaa:
Toistaiseksi suomalaisten valokuvaamojen käyttämistä taustafondeista ei ole tehty kattavaa tutkimusta. Tiedossamme on yksi vuonna 2008 Jyväskylän yliopistossa valmistunut taidehistorian pro gradu –työ, Hanna-Leena Ruottisen "Rekvisiitan lumoissa
: kuvatraditio ja kansallisen identiteetin rakentaminen suomalaisissa 1860-1920 -luvun valokuvamuotokuvissa", jossa käsitellään taustafondien kuva-aiheita kansallisen identiteetin ja kansallismaiseman käsitteiden kautta. Erikoistutkija Anne Isomursu kertoo, että taustafondeista opinnäytteitä suunnittelevilta on kyllä tullut kyselyitä vuosien varrella. Ilmeisesti aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa on niin hajallaan ympäri Suomen, että systemaattinen kuvaamorekvisiitan kartoitus ei ole vielä päässyt käyntiin.
Suomalaisen valokuvauksen varhaisvaiheita kartoittanut Sven Hirn käsittelee teoksissaan ”Ateljeesta luontoon, Valokuvaus ja valokuvaajat Suomessa 1871-1900. Helsinki: Suomen valokuvataiteen museon säätiö 1977” ja ”Kameran edestä ja takaa. Valokuvaus ja valokuvaajat Suomessa 1839-1870. Helsinki: Suomen valokuvataiteen museon säätiö 1972” myös valokuvaajien käyttämiä taustakankaita ja rekvisiittaa. Samoin paikallisia kuvaaja- ja kuvaamohistoriikkeja koonneet kirjoittajat saattavat sivuta myös kuvaamojen irtaimistoa, joihin fonditkin kuuluvat. Esimerkiksi Turun varhaisia valokuvaajia tutkinut Irma Savolainen on kartoittanut turkulaisten kuvaajien omistuksessa ollutta rekvisiittaa teoksessaan ”Taiteilijoita, käsityöläisiä ja taivaanrannanmaalareita - turkulaiset valokuvaajat vuoteen 1918. Turun maakuntamuseo 1992”.
Anne Isomursu kertoo, että suomalaisista taustakankaiden maalareista on lähinnä hajanaisia tietoja. Esimerkiksi turkulaisen valokuvaamo Apollon omistaja Emil Roine maalautti tietojen mukaan taustoja turkulaisilla taidemaalareilla. Oletus on, että niitä maalasivat samat henkilöt jotka maalasivat lavasteita harrastajateattereille. Taustakankaita myös tilattiin ulkomailta, erityisesti Saksasta, samalla kun tilattiin esimerkiksi painettuja visiittikortin pohjia. Joitakin esimerkkejä varhaisista taustafondeista on myös museoiden kokoelmissa. Esimerkiksi Lapin maakuntamuseossa on torikuvaaja Valto Pernun kuvaustaustoja, ja myös
Suomen valokuvataiteen museolla on joitakin taustafondeja kokoelmassaan.
Kuvan fondi on ollut käytössä Gustaf Eklundin kuvaamossa Pohjassa 1900-luvun alkupuolella. Fondi on ollut esillä Suomen valokuvataiteen museon perusnäyttelyssä vuosina 2002-2003. Kuva: Virve Laustela.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Kommentit (1)
Sirkku Dölle kommentoi:
Vanhoista taustakulisseista Valborg Stockmann-Lindholm on kirjoittanut artikkelin "1860-luvun koristeelliset taustakulissit. 1860-talets dekorativa fondkulisser." Se on julkaistu kirjassa Valokuvauksen vuosikirja-Finsk fotografisk årsbok 1973, sivuilla 132-137.
Fondeja on säilynyt todella vähän, mutta ainakin Atelier Nyblin omistaa Helsingin Esplanadia esittävän fondin. Se oli esillä Suomen kansallismuseossa "Ihmisiä kuvissa"-näyttelyssä. Mahdollisesti myös jyväskyläläinen kuvataiteilija Jonas Heiska on maalannut taustafondeja. Kamerataivaassa Killinkoskella on esillä Valokuvaamo Tenholan fondi. Kuvaamo toimi aikoinaan Killinkoskella ja lopetti toimintansa 1928. Fondi on nähtävissä Suomen valokuvahistoriallisen yhdistyksen verkkosivuilla. Tammisaaren museokeskuksen Holmströmin ateljeessa on lisäksi yksivärinen fondi, jonka kuva on museokeskuksen verkkonäyttelyssä.