4.9.2013

Tietoa erikoisesta kaksoismuotokuvasta?

Isomummini kuvattuna noin 1955, isoukkini kuvattuna 1920-30 -luvulla. Mistähän johtuvat punaiseen vivahtavat värivirheet kuvan alareunassa ja sivuilla?

Hallussani on kuva, jonka taustalle on leimattu teksti "Atlas Kuva Oy, Lönnrotinkatu 13, Helsinki". Kyseinen kuva on manipulaatio, jossa esiintyvät isoukkini (kuvattu arviolta 1920- tai 1930-luvulla) ja isomummini (kuvattu 1950-luvun puolivälissä). Manipulaatioon on isoukistani on selvästi käytetty vain pää; loput (puku, kravatti) on piirretty hänen päälleen. Haluaisin selvittää milloin kyseinen kuvamanipulaatio on tehty, kuka on tilannut kyseisen työn ja mitä on tapahtunut alkuperäisille kuville. Onko Atlas Kuva Oy edelleen olemassa jollain toisella nimellä? Jos ei, onko tiedossa ovatko Atlas Kuva Oy:n arkistot (asiakastilauskirjat, negatiivit yms.) olemassa ja jos ovat, missä ne ovat? Lisäksi minua kiinnostaisi tietää millä tekniikalla manipulaatio on tehty. Ihmettelen hieman työn laatua: näyttää siltä, että kuvaa olisi sotkettu ääriviivojen kohdalta monista muista kohdista lyijykynällä tai vastaavalla. Mm. isoukkini otsassa olevaa vaaleampaa aluetta näyttäisi yritetyn tummentaa hyvin krouvein lyijykynänvedoin. En myöskään pysty erottamaan onko isoukillani ollut hiuksia päälaellaan vai onko hänen mahdollinen kaljunsa peitetty lyijykynällä tms. Onko tämä normaalia vai onko kyseessä ollut vain osaamaton retusoija? Olisi hienoa, jos voisitte samassa yhteydessä valottaa mitä yleensä tämänlaisen manipulaation yhteydessä käy alkuperäisille kuville ja onko tässä tapauksessa mahdollista, että ne olisivat säilyneet ja tallessa jossain?

Amanuenssi Anni Wallenius vastaa:

Kiitos kysymyksestä ja hienosta kuvaesimerkistä! Kyseessä on tosiaan melko kömpelö kuvamanipulaatio. Sinänsä tällaiset kahdesta eri kuvasta rakennetut kaksoismuotokuvat pariskunnista eivät ole harvinaisia. Edesmennyt perheenjäsen tai puoliso saatettiin liittää mukaan ryhmäkuvaan yhdistämällä osia eri ikäisistä valokuvista. Tavoitteena ei tällöin ollut kuvata realistisesti kuvassa esiintyviä henkilöitä vaan pikemminkin luoda kuvallinen esitys abstraktista, mutta tärkeästä perheyhteydestä. Tällaisen kuvan saattoivat teettää leskeksi jäänyt puoliso tai pariskunnan lapset.

Henkilökuvien retusointi oli yleistä, mutta retusoijan taidosta riippui, kuinka selvästi siveltimellä, hiilellä tai kynällä tehty korjailu erottuu varsinaisesta kuvasta. Ainakin suuremmissa kuvaamoissa työskenteli erityisesti retusointiin erikoistunutta henkilökuntaa. Retusoijien tuli hallita sekä negatiivien että positiivien korjailu. Tämän kuvan suhteen lienee vaikeaa saada selville, kuka työn on tehnyt. Tiedossamme on vain yksi Helsingissä toiminut Atlas –niminen kuvaamo, Valokuvaamo & Suurentamo Oy Atlas, nimi kirjoitettu myös muodossa Oy Atlas Ab. Valitettavasti kuvaamon historiaa ei ole tutkittu. Tiedämme, että vuonna 1916 syntynyt Walter Hemming on toiminut siellä kuvaajana, mahdollisesti noin vuodesta 1932 lähtien, mutta emme paljon muuta. Valokuvataiteen museon kokoelmissa on kaksi Atlaksen mallikirjaa, joissa on malliesimerkkejä kuvaamon suurennoksista ja kuvankäsittelystä 1930-40-luvuilta.

Aiemmassa Kysy museolta –vastauksessa Anne Isomursu kuvailee 1900-luvun alun henkilökuvien manipulaatiota ja retusointia. Seuraava pätee myös tähän yhteismuotokuvaan: ”Kuvamanipulaatio puolestaan on vanhempaa kuin usein tullaan ajatelleeksi: hääkuvaan on tosiaan voitu yhdistää henkilöitä eri kuvista. Se kävisi ainakin niin, että molemmat kuvat kuvataan ja repronegatiivit vedostetaan. Sitten henkilöt leikataan vedoksista ja kuvataan uudelleen uudella taustalla ja vedostetaan jälleen negatiivista uusi vedos. Kuvien eroja voidaan häivyttää retusoimalla negatiivia tai yhdistettävää kuvaparia. Uudelleenkuvausprosesseissa kuvan yksityiskohdat vähenevät ja suurennoksia joudutaan usein voimakkaasti korjailemaan mustaliidulla tai lyijykynällä.” Koko vastaus löytyy tästä linkistä. Esivanhempiesi kuvassa miehen pää lienee reprokuvattu ja leikattu ryhmäkuvasta tai jostakin muusta kuvasta, jossa henkilöstä on näkynyt kunnolla vain pää. On myös mahdollista, että reprokuvausprosessi on hävittänyt alkuperäisestä kuvasta vartalon yksityiskohdat niin pahasti, että retusoija on katsonut parhaaksi piirtää koko ylävartalon uudestaan. Luultavasti kuvan materiaalina on siis alun alkaenkin ollut kuvan teettäjän hallussa olleet valokuvat, tuskin alkuperäiset negatiivit, ja kuvat ovat palanneet kuvaamosta takaisin omistajalleen.

Konservaattori Riitta Koskivirta kertoo, että kuvassa olevat ruskeat alueet johtuvat hopeasulfidista. Solmiossa ja reunojen pehmentämisessä sekä varjostuksissa päiden takana on käytetty jotakin sellaista väriainetta, joka on ajan mittaan aiheuttanut hopeasulfidin sekä kuvassa olevan hopeapeilin. Sen sijaan retusoinnissa mm. miehen puvun piirtämiseen käytetty hiili ei reagoi vastaavalla tavalla vaan on säilynyt alkuperäisen mustana.

Kuvien kopioimisen käytännöistä voi lukea lisää myös Anne Isomursun toisesta Kysy museolta –vastauksesta, jonka loppukaneetti pätee moniin valokuva-aarteisiin:
”On erittäin epätodennäköistä että negatiivi löytyisi ja siitä saisi uuden vedoksen. Sen vuoksi alkuperäisen huolellinen säilyttäminen onkin niin tärkeää. Kenenkään ei pitäisi myöskään antaa koskea sormin kuvapintaan.” Koko vastaus luettavissa täällä.

Kommentit (2)

Sirkku Dölle kommentoi:

Oy Atlas Ab, Unionikatu 24, Helsinki mainitaan vuoden 1937 Sinisessä Kirjassa. Vuoden 1949-1950 Sinisessä Kirjassa yrityksen nimenä on Kuvasuurentamo Oy Atlas Ab, Unionikatu 24, Helsinki. Vuoden 1956 Sinisessä Kirjassa on yrityksen nimenä Atlas Kuva Oy, Lönnrotinkatu 13, Helsinki. Liikkeellä oli kuvia suurennettavaksi lähettäviä asiamiehiä eri puolilla Suomea. Isäni oli kyläkauppias ja häneltä jäi muutamia mallikuvia, yksi mm. taitavasti käsinväritetty valokuva 1930-luvulta. 

Lisäksi Helsingin vanhoista puhelinluetteloista löytyyy mainintoja Atlaksesta. Förstoringsatelier Atlas, Glogatan 7
esiintyy ensimmäisen kerran luettelossa Helsingfors Telefon-Katalog 1925 sivulla 21. Vuoden 1929 puhelinluettelossa sivulla 19 esiintyy nimi sekä suomeksi että ruotsiksi Atlas Förstoringsatelier, Glogatan 7 / Atlas Kuvasuurentamo, Kluuvikatu 7. Vuoden 1930 puhelinluettelossa sivulla 21 Atlas Förstoringsatelier, Unionsgatan 24,  sivulla 22 Atlas Kuvasuurentamo,  Unioninkatu 24.

Juhana Stolt kommentoi:

Saamieni tietojen mukaan Atlas kuva Oy:n toiminta loppui 1990-luvulla. Omistajan kuoltua ainakin negatiivit hävitettiin, oletettavasti myös asiakaskortistot yms. Omistajan jälkeläinen totesi ainoan mahdollisuuden alkuperäiskuvien löytymiseksi olevan yhteydenotto aiemman kommentoijankin mainitsemiin asiamiehiin.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia