Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Koska valokuvaajat alkoivat kuvata perheitä pihalla?
Milloin Suomessa on alkanut valokuvaustoiminta, jossa valokuvaaja on ateljeessa otettavan kuvan sijaan voitu kutsua kotiin, esimerkiksi ottamaan kuva perheestä talonsa edessä?
Museonjohtaja Elina Heikka vastaa:
Valokuvaajien liikkuminen helpottui huomattavasti, kun markkinoille alkoi 1880-luvulla tulla teollisesti valmistettuja negatiivilevyjä, joita ei tarvinnut kehittää välittömästi kuvan oton jälkeen. Edeltävällä, ns. märkälevykaudella negatiivilevy käsiteltiin kuvausvalmiiksi ja kehitettiin samantien, mikä edellytti runsaasti tarpeistoa. Kuivalevykausi teki valokuvauksesta myös yhä laajemmin porvariston suosiman harrastuksen, joten perheen kutsuma kuvaaja on saattanut olla myös valokuvauksen harrastaja. Valaistusolosuhteista johtuen kuvaaminen on todennäköisesti tapahtunut kesäaikaan.
Ateljeesta luontoon (Suomen valokuvataiteen museon säätiö, 1977) on nimeltään Sven Hirnin perustutkimus suomalaisen valokuvauksen varhaisvaiheista 1871-1900, mikä kuvaa muutosta valokuvaajien toimintatavoissa märkälevykauden päättymisen jälkeen. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että valokuvauksen varhaiskaudella 1840-1850-luvuilla Suomessa toimivat valokuvaajat olivat ulkomaalaisia, kiertäviä ammattilaisia, ja ateljeekäytäntö syntyi varsinaisesti vasta 1860-luvulla. Kuvaajat ilmoittivat olevansa paikkakunnalla, ja yksityishenkilöt ovat voineet kutsua valokuvaajan paikalle. Ulkona kuvatuista varhaisista perhekuvista löytyy esimerkkejä mm. Merja Herrasen tutkimuksesta Sadan vuoden kuvat. Valokuvaus Porvoossa 1844-1940 (Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 5, 1992).
Periaatteessa valokuvaajan kutsuminen kuvaamaan perhettä vaikkapa talon edessä ei ole ollut mahdotonta minään aikana 1840-luvulta lähtien, mutta huomattavan paljon todennäköisempää 1880-luvulta lähtien.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?